close
Siirry sisältöön

Saksan osavaltiot

Wikipediasta

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti[2]. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi[2]. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi[2]. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan[2]. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan[3]. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osavaltio Lippu Vaakuna Liittyi liittotasavaltaan Pinta-ala
(km²)		 Väkiluku Väestö­tiheys
(as./km²)		 Pää­kaupunki Suurin kaupunki Posti­koodi
Ala-Saksi BERJAYA BERJAYA 194947 709,828 162 000 171Hannover HannoverNI
Baden-Württemberg BERJAYA BERJAYA 194935 747,8211 339 000 317Stuttgart StuttgartBW
Baijeri BERJAYA BERJAYA 194970 541,5713 435 000 190München MünchenBY
Berliini BERJAYA BERJAYA 1990891,123 782 000 4 244kaupunkivaltio kaupunkivaltioBE
Brandenburg BERJAYA BERJAYA 199029 654,352 582 000 87Potsdam PotsdamBB
Bremen BERJAYA BERJAYA 1949419,62692 000 1 648Bremen BremenHB
Hampuri BERJAYA BERJAYA 1949755,091 910 000 2 530kaupunkivaltio kaupunkivaltioHH
Hessen BERJAYA BERJAYA 194921 115,646 421 000 304Wiesbaden Frankfurt am MainHE
Mecklenburg-Etu-Pommeri BERJAYA BERJAYA 199023 295,451 629 000 70Schwerin RostockMV
Nordrhein-Westfalen BERJAYA BERJAYA 194934 112,4418 190 000 533Düsseldorf KölnNW
Rheinland-Pfalz BERJAYA BERJAYA 194919 858,004 174 000 210Mainz MainzRP
Saarland BERJAYA BERJAYA 19572 571,11994 000 387Saarbrücken SaarbrückenSL
Saksi BERJAYA BERJAYA 199018 449,934 089 000 222Dresden LeipzigSN
Saksi-Anhalt BERJAYA BERJAYA 199020 459,122 180 000 107Magdeburg HalleST
Schleswig-Holstein BERJAYA BERJAYA 194915 804,302 966 000 188Kiel KielSH
Thüringen BERJAYA BERJAYA 199016 202,392 122 000 131Erfurt ErfurtTH

Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[4] Väkiluvut 31. joulukuuta 2023 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[5] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista. Ei-saksalaisen (Nichtdeutsche) väestön valtakunnallinen osuus oli noin 15 prosenttia. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta osuus oli huomattavasti keskiarvoa alempi. Väestöltään kaksi suurinta osavaltiota olivat keskiarvon tuntumassa.[5]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
  2. 1 2 3 4 Föderalismus nach dem 2. Weltkrieg: Die Neugründung der Länder bundesrat.de.
  3. ↑ Auswärtiges Amt: Saksan valtiollinen järjestelmä helsinki.diplo.de. Viitattu 2.7.2024.
  4. ↑ Fläche und Bevölkerung nach Ländern : Gebietsfläche Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
  5. 1 2 Bevölkerung am 31.12.2023 nach Nationalität und Bundesländern Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 27.6.2024. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
BERJAYA
Saksan hallinnolliset alueet
Yleisartikkelit
Luettelot alueista
Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksan_osavaltiot&oldid=22903817”