close
Siirry sisältöön

Finavia

Wikipediasta
Finavia Oyj
BERJAYA
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Tunnuslause For Smooth Travelling
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö[1]
Perustettu 1991 (Ilmailulaitos)
Toimitusjohtaja Kimmo Mäki[1]
Puheenjohtaja Kati Levoranta[1]
Kotipaikka Vantaa, Suomi[1]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala ilmaliikennettä palveleva toiminta[1]
Tuotteet lentoasemapalvelut, lentoliikenteen palvelut[1]
Liikevaihto Nousua 447,4 milj. euroa (2025)[2]
Liikevoitto Nousua 27,2 milj. euroa (2025)[2]
Henkilöstö 2 192 htv (2025)[2]
Omistaja Suomen valtio 100 %
finavia.fi

Finavia Oyj on lentoasemayhtiö, joka johtaa ja kehittää koko Suomen kattavaa lentoasemaverkostoa, johon kuuluu Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi 19 alueellista lentokenttää. Finavian liikevaihto muodostuu lentoliikenteen tuotoista, kiinteistötuotoista ja pysäköintituotoista. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.

Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla.[1]

Vuonna 2025 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 20,4 miljoonaa matkustajaa.[2] Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan keskeinen kaukoliikenteen lentoasema ja tärkeä lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välillä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian historia ulottuu vuoteen 1922, jolloin lentoliikenne lisättiin kulkulaitosministeriön hallinnoitavaksi.[3]

Ilmailuhallitus 1972–1990

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneministeriön ilmailuosastosta ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lentokenttäosastosta tuli Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972. Ilmailuhallitus hallinnoi 20 lentoasemaa[3] ja sen ensimmäinen pääjohtaja oli Kaarlo J. Temmes. Vuonna 1972 lentomatkustajia oli 1,4 miljoonaa, vuonna 1983 6,2 miljoonaa.[4]

Vuonna 1983 Temmesin seuraajana aloitti[4] Carl-Eric Calàs, jonka pesti päättyi, kun Ilmailuhallituksesta tuli Ilmailulaitos.[5]

Ilmailulaitos 1991–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 1991 viraston nimi muutettiin Ilmailulaitokseksi ja se alkoi toimia valtion liikelaitoksena.[3] Ilmailulaitoksen virkaatekevänä toimitusjohtajana aloitti Lauri Vänskä.[6] Maaliskuussa 1991 pääjohtajaksi nimitettiin Mikko Talvitie. Helsinki-Vantaan lentoliikenteen määrä oli vähentynyt sekä Suomen 1990-luvun alun laman että Persianlahden sodan seurauksena.[7]

Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta.[3] Ilmailulaitos paransi lentoasemien varustelutasoa ja kiitoteitä ja rakennutti uusia terminaaleja. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalle rakennettiin uudet terminaalit ja kolmas kiitotie.[8]

Talvitie kuoli liikenneonnettomuudessa maaliskuussa 2005.[8] Heinäkuussa hänen seuraajanaan aloitti Samuli Haapasalo. Ilmailulaitos toimi Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa ja ylläpiti Suomen lentoasemaverkostoa ja tuotti sen tarvitsemat lennonvarmistuspalvelut.[9]

BERJAYA
Finavian vuonna 2006 käyttöön otettu logo

Ilmailulaitoksella oli vuoteen 2005 asti kaksoisrooli ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja ilmailualaa valvovana viranomaisena. Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, jolle ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin. Samalla otettiin käyttöön myös nimi Finavia.[3]

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia).

Ilmailulaitos Finavia Oyj 2010–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj.[3]

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011 ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen.[10] Kesäkuussa Finavian hallituksen puheenjohtajaksi oli nimitetty Soili Suonoja hallituksen ulkopuolelta. Hän ei kertonut syitä Haapasalon irtisanomiseen, vaan sanoi tämen tehneen hyvää työtä. Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien selvitysten mukaan potkujen taustalla oli se, etteivät liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ja Haapasalo tulleet toimeen.[11] Sekä Mäkilä että ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kiistivät väitteet, joiden mukaan Mäkilä olisi ajanut Haapasalon erottamista.[12]

Alkuvuonna 2012 Haapasalon seuraajana aloitti Kari Savolainen.[13] Joulukuussa halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti vähentävänsä lentojaan Tampereelta, koska Suomen valtio oli korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Syksyllä Ryanair oli jo kertonut lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanairin mukaan vähentämisen syynä olivat Finavian toimet ja lupasi palauttavansa liiketoiminnan ennalleen, jos Finavia poistaisi liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.[14] Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden oli noin 150 euroa, ja piti hintojaan kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisinä.[15]

Elokuussa 2013 kerrottiin, että Finavia saa Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, jotta se voisi toteuttaa noin miljardi euroa maksavan Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen. Investointien tavoitteena oli varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.[16] Joulukuussa kerrottiin, että Valtiontalouden tarkastusvirasto oli tehnyt Finavialle tuloksellisuustarkastuksen,[17] joka koski yhtiön vuosina 2009–2011 tekemiä johdannaissopimuksia,[18] jotka oli kielletty Finavian omissa ohjeissa. Johdannaisista oli kirjattu noin 9 miljoonan euron arvostustappio.[17] Vuonna 2009 Finavia oli ollut valtion liikelaitos[3] ja sen hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Järventaus. Hänen seuraajansa olivat Seppo Paatelainen (1.1.2010–28.6.2011) ja Soili Suonoja (29.6.2011–28.10.2014[19]). Liikenneministerinä oli Anu Vehviläinen.[18]

Riitta Tiuraniemi nimettiin Finavian hallituksen puheenjohtajaksi tammikuussa 2015.[20] Hän erosi tehtävästään 4. joulukuuta protestina sille, että liikenneministeriö ja ministeri Anne Berner puuttuivat liiaksi hallitustyöskentelyyn. Berner kiisti toimineensa hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti. Omistajaohjausta oli annettu johdannaistappioiden selvittelyssä sekä oikeudenkäynnin lopettamiseksi entistä tilintakastajayhtiö Deloitte & Touchea vastaan.[21] Harkinta siitä, nostaisiko Finavia kanteen entistä hallitusta vastaan vai ei, koski vuosina 2010–2011 tehtyjä sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enää ollut.[18] Syksyn ja joulukuun aikana hallituksesta erosi Tiuraniemen lisäksi myös kolme muuta jäsentä ja hallitusta johti väliaikaisesti Juha Häkkinen.[22] Hänen johdollaan hallitus päätti 18. joulukuuta, ettei se nosta kannetta yhtiön entistä hallitusta eikä johtoa vastaan johdannaistappioiden takia,[23] mutta pyysi Finanssivalvontaa tutkimaan, olivatko yhtiölle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet hyvän pankkitavan mukaan kieltäytyessään tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purusta.[24] 22. joulukuuta valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi tekevänsä laillisuustarkastuksen koskien Finavian silloisen hallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa selvittääkseen, oliko vuosina 2009–2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissä toimittu valtion kokonaisedun mukaisesti. Johdannaissopimuksista kertyi yli 34 miljoonaa euroa tappiota.[25] Kauhavan lentokenttä siirtyi Kasvuyrittäjät Oy:lle.[3]

Alkuvuonna 2016 Lappeenrannan lentoasema siirtyi Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan maakunnan omistukseen.[26] Helmikuussa Finavian uutena puheenjohtajana aloitti Harri Sailas.[23]

BERJAYA
Osa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin 2 non-Schengen-puolen eteläisestä laajennusosasta, joka valmistui vuonna 2017.

Huhtikuussa 2017 Finavian lennonvarmistus- ja lennonjohtopalvelut eriytettiin uudelle ANS Finlandille.[3] Heinäkuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön.[27]

Toukokuussa 2018 Finavia kertoi aloittavansa kaksivuotisen kehitysohjelman, jonka aikana Lapin lentoasemia kehitetään noin 55 miljoonan euron arvosta. Kittilän lentoaseman terminaalia ja lentoliikenteen infrastruktuuria laajennettiin, Ivalossa taas lisättiin konepaikkojen määrää. Rovaniemellä nostettiin matkustajatilojen laajuutta 6000 neliömetristä 10 500 neliömetriin. Investoinnin myötä Lapin lentoasemien palvelukapasiteetti kasvoi kahteen miljoonaan matkustajaan vuodessa.[28] Kari Savolaisen jäädessä syksyllä eläkkeelle[29] hänen seuraajanaan aloitti Kimmo Mäki.[30]

Huhtikuussa 2020 lentomatkustamisessa nähtiin maailmanlaajuisesti ennennäkemätön pysähdys, kun koronavirusepidemia alkoi rajoittaa matkustamista.[30] Suomen lentoliikenteestä iso osuus oli kansainvälistä liikennettä ja koronarajoitukset vähensivät matkustajamäärää merkittävästi. Siinä missä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä matkustajia oli lähes neljä miljoonaa, toisella neljänneksellä heitä oli alle 140 000.[31]

Enontekiön lentoasema siirtyi Enontekiön kunnalle vuonna 2021.[3] Joulukuussa avattiin Helsinki-Vantaan uuden terminaali 2:n pääsisäänkäynti, tulo- ja lähtöaulat ja liikennemuodot yhdistävä matkakeskus. Lisäksi otettiin käyttöön uudet pysäköinti- ja liikennejärjestelyt.[32]

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 sulki Venäjän ilmatilan länsimaisilta koneilta. Tämä vaikutuksesta Finnairin nopeisiin yhteyksiin perustunut Aasia-strategia kärsi ja vaihtomatkustajien määrä pieneni Helsinki-Vantaan kentällä.[30]

Organisaatio ja toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
BERJAYA
Helsinki-Vantaan-Lentoaseman T2-terminaali
BERJAYA
Finavian kunnossapitokeskus Turun lentoasemalla

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö eli valtionyhtiö. Sen omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.[33] Yhtiön toimitusjohtaja on Kimmo Mäki ja hallituksen puheenjohtaja Kati Levoranta.[1]

Vuonna 2026 yhtiöllä oli kolme liiketoiminta-aluetta:[34]

  • Helsinki-Vantaan lentoasema,
  • verkostolentoasemat ja
  • kaupallinen ja kiinteistökehitys.

Konsernin emoyhtiö on Finavia Oyj[33] ja sen tytäryhtiö on Airpro Oy, joka tuottaa palveluita maahuolintaan ja matkustajille.[34]

Konserni saa tuottoja lentoliikenteestä, pysäköinnistä, kaupallisista tuotoista, kiinteistövuokrista ja Airpron tuotoista.[34] Helsinki-Vantaan lentokenttä toimii kuin kauppakeskus. Vuonna 2024 siellä oli kymmeniä ravintoloita, kahviloita ja kauppoja, jotka myivät esimerkiksi alusvaatteita, leluja ja kierrätettyä tavaraa.[30]

Lentoasemaverkosto ja matkustajamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen lentoasemat ja -paikat

Finavian ylläpitämä ja kehittämä lentoasemaverkostoon kuului vuonna 2026 Suomessa 20 lentoasemaa: Jämsässä Hallin lentoasema, Helsinki-Vantaa, Ivalo, Joensuu, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Kokkola-Pietarsaari, Kuopio, Kuusamo, Maarianhamina, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku, Vaasa ja Kouvolassa Utin lentoasema.[35]

Vuonna 2025 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 20,4 miljoonaa matkustajaa.[2]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2018 Helsinki-Vantaa valittiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentokentäksi.[36]
  • Vuonna 2021 Helsinki-Vantaan kakkosterminaalin teräsrunkoinen laajennusosa sai Teräsrakenneyhdistykseltä Vuoden teräsrakenne -palkinnon.[32]
  • Vuonna 2026 Helsinki-Vantaan lentoasema valittiin seitsemättä kertaa Euroopan parhaaksi lentoasemaksi kokoluokassa 15–25 miljoonaa matkustajaa.[37]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 Finavia Oyj Kauppalehti. 20.4.2026. Viitattu 20.4.2026.
  2. 1 2 3 4 5 Taloustietoa | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 20.4.2026.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Finavian historia | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 20.4.2026.
  4. 1 2 Raivio, Jyri: Kuolleet | Pääjohtaja K. J. Temmes Helsingin Sanomat. 19.1.1998. Viitattu 20.4.2026.
  5. ↑ Paavola, Irmeli: Pääjohtaja Carl-Eric Calàs Helsingin Sanomat. 21.7.1999. Viitattu 20.4.2026.
  6. ↑ Toimitusjohtaja Ilmailulaitokseen Ilmailulaitoksen johtoon toimitusjohtaja Helsingin Sanomat. 29.12.1990. Viitattu 20.4.2026.
  7. ↑ Raivio, Jyri: Liikenteen voimakas taantuma pudotti pohjan talouslaskelmilta Helsingin Sanomat. 1.3.1991. Viitattu 20.4.2026.
  8. 1 2 Muistot | Mikko Talvitie Helsingin Sanomat. 17.3.2005. Viitattu 20.4.2026.
  9. ↑ Samuli Haapasalo Ilmailulaitoksen pääjohtajaksi Ilta-Sanomat. 22.6.2005. Viitattu 20.4.2026.
  10. ↑ Finavian toimitusjohtaja vaihtuu Yle Uutiset. 22.8.2011. Viitattu 20.4.2026.
  11. ↑ Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä Helsingin Sanomat. 30.8.2011. Viitattu 20.4.2026.
  12. ↑ Laitinen, Joonas: Finavian johtajan potkujen syy huonot henkilösuhteet Helsingin Sanomat. 30.8.2011. Viitattu 20.4.2026.
  13. ↑ Finavian johtoon astuu laivojen lastaaja Yle Uutiset. 17.11.2011. Viitattu 20.4.2026.
  14. ↑ Ryanair vähentää lentojaan ja sata työpaikkaa Tampereelta Helsingin Sanomat. 12.12.2012. Viitattu 20.4.2026.
  15. ↑ Repo, Harri: Turun-lennot lopetetaan Tekniikka&Talous. 23.10.2012. Viitattu 20.4.2026.
  16. ↑ Tyynysniemi, Matti; Juntunen, Esa: Valtiolta 200 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaalle Helsingin Sanomat. 22.8.2013. Viitattu 20.4.2026.
  17. 1 2 Lyhyesti | Tarkastusvirasto toruu Finavian rahoitusjärjestelyä Helsingin Sanomat. 17.12.2013. Viitattu 20.4.2026.
  18. 1 2 3 Hänninen, Jyri: Kuinka käy Finavian hallitusten entisten jäsenten? 18.12.2015. Yle. Viitattu 20.4.2026.
  19. ↑ Suonoja jättää hallitustehtävät kaikissa valtionyhtiöissä Yle Uutiset. 28.10.2014. Viitattu 20.4.2026.
  20. ↑ DNA:n ex-toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi Finavian hallituksen puheenjohtaksi Talouselämä. 14.1.2015. Viitattu 20.4.2026.
  21. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Finavian hallituksen puheenjohtaja erosi protestina ministeri Bernerille Helsingin Sanomat. 14.12.2015. Viitattu 20.4.2026.
  22. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Taas yllätyslähtö Finaviasta Helsingin Sanomat. 17.12.2015. Viitattu 20.4.2026.
  23. 1 2 Laakso, Leena: Finavia ei aio syyttää entistä hallitustaan johdannaiskaupoista Kauppalehti. 18.12.2015. Viitattu 20.4.2026.
  24. ↑ Santaharju, Teija: Finavia kantelee pankeista Finanssivalvonnalle 18.12.2015. Yle. Viitattu 20.4.2026.
  25. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Finaviaan ja ministeriöön tehdään poikkeuksellinen laillisuustarkastus Helsingin Sanomat. 22.12.2015. Viitattu 20.4.2026.
  26. ↑ Schönberg, Kalle: Itärajan kaupunki hankki oman lentokentän rakentaakseen Lapin veroisen matkailualueen Yle Uutiset. 29.5.2020. Viitattu 20.4.2026.
  27. ↑ Niemi, Liisa: Video näyttää Helsinki-Vantaan uuden terminaalin Helsingin Sanomat. 6.7.2017. Viitattu 20.4.2026.
  28. ↑ Honkanen, Veera: Finavia investoi Lapin lentoasemille 55 miljoonaa euroa Kauppalehti. 3.5.2018. Viitattu 20.4.2026.
  29. ↑ Finavian entinen toimitusjohtaja Kari Savolainen Lappeenrannan lentoaseman hallitukseen Yle Uutiset. 27.11.2018. Viitattu 20.4.2026.
  30. 1 2 3 4 Takala, Sami: HS-haastattelu | Helsinki-Vantaalla on iso ongelma, sanoo Finavian toimitusjohtaja Helsingin Sanomat. 4.10.2024. Viitattu 20.4.2026.
  31. ↑ Latvanen, Kari: Finavian lentoasemien matkustajamäärät romahtivat huhtikuussa Talouselämä. 7.7.2020. Viitattu 20.4.2026.
  32. 1 2 Marttinen, Vesa; Tiainen, Paula: Helsinki-Vantaa avaa hulppean laajennuksen koronakurimuksen keskelle Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 20.4.2026.
  33. 1 2 Johto ja hallinnointi | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 20.4.2026.
  34. 1 2 3 Liiketoimintamme | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 20.4.2026.
  35. ↑ Lentoasemat Suomessa | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 20.4.2026.
  36. ↑ Viljamaa, Anne HS: Helsinki-Vantaa äänestettiin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi maailmanlaajuisessa kyselyssä Helsingin Sanomat. 22.3.2018. Viitattu 20.4.2026.
  37. ↑ Rintakoski, Kari: Helsinki-Vantaan lentokenttä sai ison tunnustuksen Ilta-Sanomat. 24.2.2026. Viitattu 20.4.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finavia&oldid=23955972”