close
Siirry sisältöön

Vivien Leigh

Wikipediasta
Vivien Leigh
Vivien Leigh elokuvassa Tuulen viemää
Vivien Leigh elokuvassa Tuulen viemää
Henkilötiedot
Koko nimi Vivian Mary Hartley
Syntynyt5. marraskuuta 1913
Darjeeling, Brittiläinen Intia
Kuollut8. heinäkuuta 1967 (53 vuotta)
Lontoo, Englanti
Puoliso
  • Herbert Leigh Holman
    (vih. 1932; ero. 1940)
  • Laurence Olivier
    (vih. 1940; ero. 1960)
Lapset Suzanne Holman
Näyttelijä
Aktiivisena 1933–1967
Merkittävät roolit Scarlett O’Hara(Tuulen viemää)
Blanche DuBois (Viettelyksen vaunu)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Vivien Leigh (oik. Vivian Mary Hartley; 5. marraskuuta 1913 Darjeeling, Brittiläinen Intia – 8. heinäkuuta 1967 Lontoo, Iso-Britannia) oli brittiläinen näyttelijä. Hän loi menestyksekkään uran niin teatterissa kuin elokuvissakin.[1]

Valmistuttuaan teatterikoulusta Leigh esiintyi pienissä rooleissa neljässä elokuvassa vuonna 1935 ja eteni sankarittaren rooliin elokuvassa Kuningatar Elisabeth (1937). Tämän jälkeen hän voitti kahdesti parhaan naispääosan Oscar-palkinnon: roolistaan Scarlett O’Harana elokuvassa Tuulen viemää (1939) ja Blanche DuBois’na elokuvassa Viettelyksen vaunu (1951). Hän oli esittänyt Blanchen roolin myös näyttämöllä Lontoon West Endissä vuonna 1949. Viimeksi mainitusta roolista hänet palkittiin myös Venetsian elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän Volpi-palkinnolla (Volpi Cup). Lisäksi hän voitti Tony-palkinnon työstään Broadway-musikaalissa Tovarich (1963).

Huolimatta maineestaan elokuvanäyttelijänä Leigh oli ensisijaisesti teatteriesiintyjä. 30-vuotisen uransa aikana hän näytteli rooleja laidasta laitaan, aina Noël Cowardin ja George Bernard Shaw’n komedioiden sankarittarista klassisiin Shakespearen hahmoihin, kuten Ofeliaan, Kleopatraan, Juliaan ja Lady Macbethiin. Myöhemmällä iällään hän esiintyi luonnenäyttelijänä muutamissa elokuvissa. Vaikka hänen urallaan oli hiljaisempia kausia, American Film Institute (AFI) sijoitti Leigh’n vuonna 1999 sijalle 16 klassisen Hollywood-elokuvan kaikkien aikojen suurimpien naisfilmitähtien listalla. Leigh’tä ylistettiin myös hänen kauneudestaan, mutta hän koki ulkonäkönsä toisinaan estävän sen, ettei häntä otettu näyttelijänä vakavasti.

Omana aikanaan yleisö yhdisti Leigh’n vahvasti hänen toiseen aviomieheensä Laurence Olivieriin, joka oli hänen puolisonsa vuosina 1940–1960. Leigh ja Olivier tähdittivät yhdessä monia teatterituotantoja – Olivierin usein toimiessa ohjaajana – sekä kolmea elokuvaa. Leigh sai maineen vaikeana yhteistyökumppanina, ja suuren osan elämästään hän kärsi toistuvista, kroonisen tuberkuloosin aiheuttamista sairauskohtauksista. Sairaus diagnosoitiin ensimmäisen kerran 1940-luvun puolivälissä, ja se johti lopulta hänen kuolemaansa 53-vuotiaana.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leigh opiskeli Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Hän aloitti uransa teatterissa 1930-luvun alkupuolella. Old Vic -teatterissa hän pääsi näyttelemään Shakespearea vastanäyttelijänään Laurence Olivier.[2] Olivier ja Leigh näyttelivät yhdessä myös englantilaisissa elokuvissa, ja heidän välilleen syntyi suhde, vaikka kumpikin oli tahollaan naimisissa.[1]

Vuonna 1938 Leigh meni Olivierin perässä Yhdysvaltoihin ja tapasi siellä Tuulen viemää -elokuvan tekijät. Elokuvalle ei ollut löytynyt naistähteä, ja kohtalaisen tuntematon Vivien Leigh sai pääosan Scarlett O’Harana, koska hän muistutti niin paljon romaanin kuvaamaa Scarlettia.[1] Hän sai roolin, vaikka siihen oltiin povattu muun muassa Norma Sheareria, Bette Davisia, Jean Arthuria, Katharine Hepburnia ja Barbara Stanwyckia. Tuulen viemää valmistui vuonna 1939, ja siitä tuli yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä elokuvia. Leigh’stä tuli kansainvälisesti tunnettu elokuvatähti, ja hän sai Scarlettin roolista ensimmäisen Oscar-palkintonsa.[3]

Leigh jatkoi kuitenkin uraansa teatterissa menestyksestä huolimatta, ja vuonna 1949 Lontoossa hän loisti Blanche DuBois’n roolissa Tennessee Williamsin näytelmässä Viettelyksen vaunu. Hän sai pääroolin myös Viettelyksen vaunun elokuvaversiossa, jossa hänen vastanäyttelijänään oli Marlon Brando. Tämä elokuva toi Leigh’lle toisen Oscarinsa.[1]

Leigh teki tämän jälkeen vain kolme elokuvaa, joista vuonna 1961 valmistuneessa Mrs. Stonen Rooman kevät hänellä oli vastanäyttelijänään Warren Beatty. American Film Institute on valinnut Leigh’n vuosisadan 25 tärkeimmän naisnäyttelijän joukkoon. Hän on saanut urastaan myös tähden Hollywood Walk of Famelle.[4]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vivien Leigh meni naimisiin Herbert Leigh Holmanin kanssa vuonna 1932, ja heidän tyttärensä Suzanne syntyi 1933. Vivien käytti koko uransa ajan sukunimenään ensimmäisen aviomiehensä keskimmäistä nimeä Leigh. 1930-luvun alussa hän tapasi Laurence Olivierin, johon rakastui intohimoisesti. Heistä tuli rakastavaiset, vaikka molemmat olivat tahoillaan naimisissa.[1]

Leigh ja Olivier avioituivat vuonna 1940. Pian Leigh’n mielenterveys alkoi kuitenkin horjua hänen sairastuttuaan maanis-depressiivisyyteen, josta hän kärsi loppuelämänsä ajan. Vuonna 1960 hän ja Olivier erosivat.[1] Vivien Leigh kuoli 53-vuotiaana tuberkuloosiin.[3]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Muuta
1935The Village SquireRose Venables
Things Are Looking Upkoulutyttö
Look Up and LaughMarjorie Belfer
Gentlemen’s AgreementPhil Stanley
1937Kuningatar ElisabethFire Over EnglandCynthiaEnsimmäinen elokuva Laurence Olivierin kanssa
Vakoilukeskus TukholmaDark JourneyMadeleine GoddardVastanäyttelijänä Conrad Veidt
Storm in a TeacupVictoria ”Vickie” GowVastanäyttelijänä muun muassa Rex Harrison
1938Rakastunut ylioppilasA Yank at OxfordElsa CraddockVastanäyttelijöinä Robert Taylor, Lionel Barrymore, Maureen O'Sullivan ja Edmund Gwenn
Sidewalks of LondonLiberty, ”Libby”Vastanäyttelijöinä Charles Laughton ja Rex Harrison
1939Tuulen viemääGone with the WindScarlett O'HaraParhaan naispääosan Oscar-palkinto
Parhaan naispääosan New York Film Critics Circle -palkinto
Ohjaajana Victor Fleming
Vastanäyttelijöinä Clark Gable, Leslie Howard ja Olivia de Havilland
1940Kolme viikkoa elonaikaa21 DaysWandaKuvattu vuonna 1937
Vastanäyttelijänä Laurence Olivier
Sumujen siltaWaterloo BridgeMyra LesterOhjaajana Mervyn LeRoy
Vastanäyttelijänä muun muassa Robert Taylor
1941Lady Hamiltonin rakkaustarinaThat Hamilton Womanlady Emma HamiltonVastanäyttelijöinä muun muassa Laurence Olivier ja Gladys Cooper
1945Caesar ja KleopatraCaesar and CleopatraKleopatraVastanäyttelijöinä muun muassa Claude Rains ja Stewart Granger
1948Anna KareninaAnna KareninaAnna KareninaVastanäyttelijänä Ralph Richardson
1951Viettelyksen vaunuA Streetcar Named DesireBlanche DuBoisParhaan naispääosan Oscar-palkinto
Parhaan naispääosan BAFTA-palkinto
Parhaan naispääosan New York Film Critics Circle -palkinto
Sant Jordi -palkinto: Erikoispalkinto
Venetsian elokuvajuhlat: Volpi Cup
Ehdokkuus – Parhaan naispääosan Golden Globe
Vastanäyttelijöinä Marlon Brando, Kim Hunter ja Karl Malden
1955Syvä kuin meriThe Deep Blue SeaHester CollyerOhjaajana Anatole Litvak
1961Mrs. Stonen Rooman kevätThe Roman Spring of Mrs. StoneKaren StoneVastanäyttelijänä Warren Beatty
1965NarrilaivaShip of FoolsMary TreadwellVastanäyttelijöinä Simone Signoret, José Ferrer ja Lee Marvin

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 Vivien Leigh Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.6.2014.
  2. ↑ Vivien Leigh Allmoviessa (englanniksi)
  3. 1 2 Leinonen, Pauliina: Aikansa palvotuimman naisen elämä loppui lyhyeen Ilta-Sanomat. 15.12.2024. Viitattu 28.5.2026.
  4. ↑ Vivien Leigh Hollywood Star Walk. LA Times. Viitattu 24.6.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Strachan, Alan: Dark Star : A Biography of Vivien Leigh. London : I. B. Tauris, 2019. ISBN 9781788312080.
  • Vivien Leigh : Actress and Icon. Toim. Kate Dorney ja Maggie B. Gale
. Manchester University Press, 2018. 
ISBN 978-1-5261-2508-8.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vivien_Leigh&oldid=24028711”