close
Siirry sisältöön

Karoliinin kieli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Karoliini)
Tämä artikkeli kertoo kielestä. Karoliinit olivat myös Ruotsin itsevaltiuden ajan (karoliinisen ajan) sotilaita.
Karoliini
Oma nimi Refalúwasch
Tiedot
Alue BERJAYA Pohjois-Mariaanit
Virallinen kieli BERJAYA Pohjois-Mariaanit
Puhujia noin 3 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Austronesialaiset kielet
Kieliryhmä Malaijilais-polynesialaiset kielet
Oseanialaiset kielet
Mikronesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1
ISO 639-2 cal
ISO 639-3 cal

Karoliini (omakielinen nimi: Refalúwasch[1]) on noin 3 000 ihmisen äidinkielenään puhuma austronesialainen kieli.[2] Karoliinin läheisimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa puluwat, satawal, tobi, sonsorol ja woleai. Kielen katsotaan olevan uhanalainen.[3]

Asema ja kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karoliinia ei nimestään huolimatta puhuta Karoliineilla vaan Pohjois-Mariaaneilla, jossa se on virallinen kieli yhdessä tšamorron ja englannin kanssa.[4] Karoliinia opetetaan paikallisissa kouluissa ja sitä käytetään myös jonkin verran mediassa.[5] Saipanilla vaatimukset karoliinin ja tšamorron opetuksen lisäämisestä kouluissa ovat tulleet paikalliselta nuorisolta.[6] Kielellä on kaksi murretta: saipanin karoliini ja eteläkaroliini.[3]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[7] Kirjakielen mallina ovat toimineet aluksi saksa ja sittemmin englanti. Standardoitu ortografia luotiin 1977 ja sitä uudistettiin viimeksi vuonna 2004.[5] Raamatunkäännöstä ei ole julkaistu, mutta käännöstyö on aloitettu.[8]

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Retrofleksi Palataali Velaari
Nasaali Norm. m, mː ŋ, ŋː
Lab. mʷˠ, mʷˠː
Klusiili Norm. p, pː t, tː tʂːʲ
Lab. bʷˠ, pʷˠː
Frikatiivi f, fː s, sː ʂ x
Lateraali l, lː
Tremulantti r
Puolikonsonantti w j

Lähde:[9]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i ʉ u
Puolisuppea e ɵ o
Lähes väljä æ ɐ
Avoin ɒ

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.

Lähde:[10]

Kielioopi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukusanat 1–10 karoliiniksi:[11]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
eet rúúw eel faamal limmal olomal olomal walúmal tiwmal seigh
  • James Ellis, S.: Saipan Carolinian, one Chuukic language blended from many. University of Hawaii at Manoa, 2012. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  1. Carolinian 2022. Ethnologue. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  2. Carolinian 2026. Endangered Languages Project. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 Carolinian 2026. Glottolog. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  4. Northern Mariana Islands | US Territory, Pacific Ocean | Britannica Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 1.3.2026. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 Carolinian language, alphabet and pronunciation 2022. omniglot.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  6. CNMI youth leaders push for more Chamorro, Carolinian language classes 25.7.2024. KUAM. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)
  7. Carolinian written with Latin script 2026. ScriptSource. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  8. Carolinian in Northern Mariana Islands 2026. Joshua Project. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)
  9. James Ellis (2012): s. 152
  10. James Ellis (2012): s. 153
  11. Numbers in Carolinian 2026. omniglot.com. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]