Alwar Sundell
| Alwar Sundell | |
|---|---|
 Alwar Sundell |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.7.1958–4.4.1966
|
|
| Ryhmä/puolue | Ruotsalainen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Vaasan läänin vaalipiiri Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Samuel Alwar Sundell |
| Syntynyt | 22. toukokuuta 1906 Koivulahti |
| Kuollut | 22. lokakuuta 1990 (84 vuotta) Vaasa |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | pastori, toimittaja |
| Vanhemmat |
|
| Puoliso | Maria Elisabeth Nilsson (1950–) |
| Tiedot | |
| Puolue | Suomen ruotsalainen kansanpuolue |
| Uskonto | kristinusko (baptismi) |
Samuel Alwar Sundell (22. toukokuuta 1906 Koivulahti – 22. lokakuuta 1990 Vaasa) oli suomalainen baptistipastori ja poliitikko. Sundell toimi RKP:n kansanedustajana vuosina 1958–1966 edustaen ensin Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä ja sitten Vaasan läänin vaalipiiriä. Kunnallispolitiikassa hän toimi Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Sundell toimi presidentin valitsijamiehenä vuonna 1962. Sundell tunnettiin kehitysavun ensimmäisinä puolestapuhujana ja pasifistina.[1]
Varhainen elämä ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundell syntyi Koivulahdessa vuonna 1906. Sundellin vanhemmat olivat pastori Isak Alfred Sundell ja Edla Maria Näsman. Sundell oli taustaltaan baptisti. Koulunkäyntinsä päätettyään Sundell suoritti 1926 baptistiseminaarin Vaasassa ja 1929 Betel-seminaarin Tukholmassa. Sotien jälkeen hän opiskeli myös baptistien Bethel Collegessa ja seminaarissa Minnesotassa, Yhdysvalloissa ja valmistui sieltä 1949.[1]
Ura baptistiliikkeessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pastorin työnsä Sundell aloitti 1929 Närpiössä Yttermarkin baptistiseurakunnassa. Vuonna 1934 hän siirtyi suomenruotsalaisen baptistilähetyksen palvelukseen nuorisoliittoon ja työskenteli siellä sihteerinä vuosina 1934–1954. Baptistilähetyksen sihteerinä hän oli 1954-58.[1]
Pastorin tehtävien ohella Sundell toimi myös baptistiliikkeen toimittajana. Hän työskenteli muun ohessa 1936-1966 Missionstandaret-lehden parissa, ensin pari vuotta toimittajana, myöhemmin pitkään päätoimittajana. Fredssposten-lehteä hän toimitti vielä 1966-1978. Sundell toimi myös tuntiopettajana eri kouluissa 1945–1969.[1]
Polittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteiskunnallinen harrastuneisuus vei Alwar Sundellin Vaasan kaupunginvaltuuston jäseneksi ja aikanaan hän osallistui suomenruotsalaisten kansankäräjien toimintaan. Sundell valittiin ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana eduskuntaan, jossa hän toimi kaksi kautta eli 1958-66. Sinä aikana hän oli myös 1962 presidentin valitsijamiehenä. Kansanedustajuutensa jälkeen Sundell työskenteli vielä 1967–1971 ruotsinkielisen Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtajana.[1]
Sundellin nimiin on kirjattavissa suomalaisen kehitysavun alku, sillä hän oli ensimmäinen kansanedustaja, joka virallisesti vaati Suomea aloittamaan kehitysavun. Ehdotus tapahtui vuoden 1962 budjettikeskustelussa ja oli ajan oloissa radikaali ajatus.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundellin puoliso vuodesta 1950 oli Maria Elisabeth Nilsson.[2] Sundellin muistelmien ensimmäinen osa Min väg julkaistiin 1988.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 Välkevirta, Leila: Pastori Alwar Sundell Helsingin Sanomat. 25.10.1990. Viitattu 13.10.2025.
- ↑ Alwar Sundell Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
