Äänestysprosentti

Äänestäjiä jonottamassa äänestyspaikalle Bagdadissa Irakin vuoden 2005 vaaleissa. Äänestysprosentti nousi korkeaksi huolimatta laajasta väkivallan pelosta.

Äänestysprosentti eli äänestysaktiivisuus tarkoittaa vaaleissa äänestäneiden prosenttiosuutta kaikista äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus kääntyi länsimaissa laskuun 1960-luvulla vuosikymmeniä jatkuneen kasvun jälkeen. Alhaista äänestysprosenttia pidetään usein epätoivottavana asiana, sillä sen katsotaan heikentävän demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Äänestysaktiivisuuden alhaisuuden syistä ja mahdollisista keinoista sen kasvattamiseen on keskusteltu laajasti, mutta tutkijat ovat erimielisiä laskun syistä. Mahdolliset syyt saattavat olla taloudellisia, demografisia, kulttuurillisia, teknologisia tai instituutionaalisia. Äänestysaktiivisuutta on yritetty kasvattaa kehottamalla äänioikeutettuja äänestämään.

Eri valtioiden välillä on suuria eroja äänestysaktiivisuudessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 2008 presidentinvaalien äänestysprosentti oli 63 prosenttia, kun taas Australiassa, missä on käytössä äänestysvelvollisuus, ja Maltalla äänestysprosentti on yleensä noin 95 prosenttia. Nämä erot voidaan selittää kulttuuristen ja institutionaalisten erojen yhdistelmänä.

Äänestysaktiivisuus Suomessa

Suomessa

	Kunta	Alue	Edus	Euro	Lähde
2003			69,7 %
2004	58,6 %			41,1 %
2005
2006
2007			67,9 %
2008	61,3 %
2009				40,3 %
2010
2011			67,4 %
2012	58,3 %
2013
2014				39,1 %
2015			66,9 %
2016
2017	58,9 %
2018
2019			68,7 %	40,8 %
2020
2021	55,1 %
2022		47,5 %
2023			68,5 %
2024				42,4 %
2025	54,3 %	51,7 %