Makedonian kieli
| Makedonia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | македонски (makedonski) |
| Tiedot | |
| Alue |  Albania Bulgaria Kreikka Pohjois-Makedonia Serbia |
| Virallinen kieli | Pohjois-Makedonia |
| Puhujia | 1 620 000[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielenhuolto | Institut za makedonski jazik[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | baltoslaavilaiset kielet – slaavilaiset kielet – eteläslaavilaiset kielet – itäiset[3] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | mk |
| ISO 639-2 | mac (T), mkd (B) |
| ISO 639-3 | mkd |
Makedonian kieli (mak. македонски јазик, makedonski jazik) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli. Se kuuluu slaavilaisten kielten eteläslaavilaiseen haaraan ja on läheistä sukua bulgarian kielelle. Makedonian kieltä puhuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu Pohjois-Makedoniassa.[1] Makedonialla on virallisen kielen asema Pohjois-Makedoniassa.[4][5] Lisäksi sillä on vähemmistökielen asema Korçën alueella Albaniassa.[6]
Makedonian läheisin sukulaiskieli on bulgaria ja se jakautuu kolmeen päämurteeseen: läntiseen, pohjoiseen sekä itäisiin-eteläisiin. Makedonian ei katsota olevan uhanalainen.[7]
Sukulaiskielet ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makedonia on osa eteläslaavilaista kielijatkumoa, johon kuuluvat pohjoisesta alkaen sloveeni, kroaatti, serbia (serbokroaatti), makedonia ja bulgaria sekä muinaiskirkkoslaavi. Siirtymä serbiasta makedoniaan ja bulgariaan on vaiheittainen ja näiden keskinäinen ymmärrettävyys korkea.[8] Osa tutkijoista pitää makedoniaa bulgarian murteena, mutta toiset kiistävät tämän voimakkaasti.[9] Bulgarian valtion virallinen kanta oli pitkään, että makedonia on vain bulgarian kielen murre. Nyttemmin Bulgaria on tunnustanut makedonian omaksi erilliseksi kielekseen, tosin bulgarialaiset nationalistit eivät tätä hyväksy.
Nykyisen makedonian kielen käyttö kirjallisesti alkoi 1700-luvun lopun eteläslaavilaisen nationalismin myötä. Aluksi makedonialaiset ja bulgarialaiset kirjailijat tekivät yhteistyötä, mutta yhteistä perustaa kirjakielelle ei saatu luotua, mikä johti 1800-luvun puolivälissä välirikkoon. Bulgarialaiset hylkäsivät makedonialaismurteet ja alkoivat vaatia makedonialaisia opettelemaan standardibulgariaa. Myöskään maailmansotien välisessä Jugoslaviassa makedoniaa ei hyväksytty, vaan sitä pidettiin serbian murteena, ja kouluissa opetettiin valtakunnan yhteistä serbokroatiaa, vaikkakin kieltä siedettiin kansanperinteenä. Toisen maailmansodan aikana Makedonian miehittivät Bulgarian fasistit, jolloin kouluissa opetettiin standardi-bulgariaa. Kieli vakioitiin kirjakieleksi viimein osana Titon aikaista kulttuuriautonomiaa 1940-luvulla, ja se saavutti lopullisen muotonsa 1950-luvun alussa.[9] Kirjakielen pohjana käytettiin läntisiä murteita, jotka erosivat eniten sekä bulgariasta että serbokroatiasta.[4]
Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan makedoniaksi ensimmäisen kerran vuonna 1990.[10]
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prilep-Bitolan murteeseen perustuvan standardimakedonian äännerakenne on seuraavanlainen:
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| väli | ɛ | (ə) | ɔ |
| väljä | a |
Švaa /ə/ on foneeminen useissa murteissa ja vaihtelee korkeudeltaan [ʌ]:n ja [ɨ]:n välillä; standardikielessä sen esiintyvyys on kuitenkin marginaalista. Oikeinkirjoituksessa murteellisia sanoja kirjoittaessa se esitetään yleensä heittomerkkiä käyttäen, esimerkiksi ⟨к’смет⟩ /kəsmɛt/, ⟨с’нце⟩ /səntsɛ/.
Vokaalin pituus ei ole foneemisesti merkittävä. Kaksitavuisten sanojen painollisen avotavun vokaali ääntyy usein pitkänä; myös /aa/ ääntyy usein pitkänä [aː]:na.
| Labiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Palataalit | Velaarit | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n̪ | ɲ | ||
| Klusiilit | p b | t̪ d̪ | c ɟ | k g | |
| Affrikaatat | t̪s̪ d̪z̪ | tʃ dʒ | |||
| Frikatiivit | f v | s̪ z̪ | ʃ ʒ | x | |
| Approksimantit | ɫ̪ | j | |||
| Tremulantit | r | ||||
| Lateraalit | l | ʎ |
/r/ voi esiintyä syllabisena, esimerkiksi ⟨прст⟩ [ˈpr̩st]. Myös /n̪/ ja /ɫ̪/ voivat esiintyä syllabisina joissakin sanoissa.
/n/:n allofoneja ennen labiodentaaleja /f v/ on [ɱ], ja ennen /k g/ vastaavasti [ŋ].
Paino on sanassa yleensä kolmanneksi viimeisellä tavulla eli antepenultimalla ja kaksitavuississa sanoissa ensimmäisellä tavulla. Poikkeuksen muodostavat verbeistä johdetut, ⟨-ќи⟩-päätteiset adverbit, joiden paino on toiseksi viimeisellä tavulla, sekä vierasperäiset lainasanat, jotka usein säilyttävät alkuperäiskielensä mukaisen painon.
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makedoniaa on kirjoitettu kyrillisellä kirjaimistolla vuodesta 1944 alkaen.[1][13] Oikeinkirjoitus on lainattu pääasiassa serbiasta ja siten kauempana bulgariasta ja venäjästä. Sanastoa taas on lainattu kreikasta, turkista ja serbiasta.
Makedonialainen aakkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| А | Б | В | Г | Д | Ѓ | Е | Ж | З | Ѕ | И | Ј |
| К | Л | Љ | М | Н | Њ | О | П | Р | С | Т | Ќ |
| У | Ф | Х | Ц | Ч | Џ | Ш |
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten bulgariassakin makedoniassakaan ei enää taivutetan substantiiveja sijamuodon mukaan.[4] Kieliopillisia sukuja on kolme ja substantiivien määräisyyttä ilmaistaan artikkelin sijaan päätteellä. Makedonian perussanajärjestys on SVO, mutta myös sanajärjestykset ovat mahdollisia.[14]
Lukusanat 1–10 makedoniaksi:[15]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| еден | два | три | четири | пет | шест | седум | осум | девет | десет |
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ситe чoвeчки суштeствa сe рaѓaaт слoбoдни и eднaкви пo дoстoинствo и прaвa. Tиe сe oбдaрeни сo рaзум и сoвeст и трeбa дa сe oднeсувaaт eдeн кoн друг вo дуxoт нa oпштo чoвeчкaтa припaднoст.
(Site čovečki suštestva se rag’aat slobodni i ednakvi po dostoinstvo i prava. Tie se obdareni so razum i sovest i treba da se odnesuvaat eden kon drug vo duhot na opšto čovečkata pripadnost.)
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Macedonian Ethnologue. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
- ↑ ukim.edu.mk Institut za makedonski jazik. Arkistoitu 24.11.2020. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- 1 2 3 Macedonian language | Alphabet, Dialects, & Facts 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian 2026. Indiana University. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian, Makedonski 2014. BBC. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian 2026. Glottolog. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian language, alphabet and pronunciation 2026. omniglot.com. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 Macedonian UCLA Language Materials Project. Arkistoitu 11.3.2009. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian in North Macedonia 2026. Joshua Project. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 Victor Friedman: Macedonian. Duke University Slavic and Eurasian Language Resource Center (SEELRC), 2001. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 11.8.2021. (englanniksi)
- 1 2 Horace G. Lunt: Grammar of the Macedonian Literary Language. Skopje: Fondacija Otvoreno opštestvo, 1952. (englanniksi)
- ↑ Macedonian written with Cyrillic script 2026. ScriptSource. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Macedonian Language - Structure, Writing & Alphabet 2026. MustGo. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Numbers in Macedonian 2026. omniglot.com. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makedonian kieli Wikimedia Commonsissa
