PARIISI Traktorit ovat viime päivinä vallanneet Riemukaaren ja Eiffel-tornin edustat Ranskan pääkaupungissa.
Ranskalaiset maanviljelijät ovat vastustaneet Mercosur-vapaakauppasopimusta, joka sai EU:n jäsenmaiden hyväksynnän tänään. EU-parlamentti äänestää sopimuksesta kuun vaihteessa.
Kyseessä on EU-maiden ja neljän Etelä-Amerikan maan, Brasilian, Uruguayn, Paraguayn ja Argentiinan välinen vapaakauppasopimus, joka tähtää tullimaksujen poistamiseen tai pienentämiseen maiden välillä kulkevista tuotteista.
Mercosur-neuvottelut aloitettiin jo vuonna 1999. Tavoitteena on helpottaa kauppaa EU:n ja Mercosur-maiden välillä.
Ranska sanoi tänään Mercosurille ei. Muista EU-maista vapaakauppasopimusta vastustivat Irlanti, Unkari ja Puola.
Ranskassa Mercosur on saanut aikaan ankaraa vastustusta. Maan poliittiset puolueet oikealta vasemmalle ovat olleet hämmentävän yksimielisiä siitä, että sopimusta ei pidä hyväksyä.
Ranskalaisia huolestuttaa, että vapaakauppasopimus vahingoittaa Ranskan maataloutta. Ranska on EU:n johtava maatalousmaa, jonka maatalouden osuus muodostaa lähes viidenneksen koko EU:n maatalouden arvosta.
Maataloudella on Ranskassa paitsi tärkeä taloudellinen ja poliittinen, myös symbolinen merkitys. Elintarvikeala on yksi Ranskan suurimmista teollisuudenaloista ja maailmankuulu ranskalainen ruokakulttuuri nojaa vahvasti paikallisten viljelijöiden tuotteisiin.
Etenkin lihantuottajat ovat huolissaan siitä, että halpa, löysemmillä ympäristö- ja terveysstandardeilla tuotettu eteläamerikkalainen liha valuu kauppojen hyllyille ja tappaa ranskalaisen lihantuotannon.
Skenaario näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä EU on asettanut kiintiöt, jotka rajoittavat useiden tuotteiden tuontia Mercosur-maista pienemmillä tulleilla. Tämä koskee esimerkiksi siipikarjaa ja naudanlihaa, jonka tuonti 7,5 prosentin tullilla vastaa 1,5 prosenttia koko EU:n kokonaistuotannosta.
Ranska vaati ja sai läpi sopimukseen suojalausekkeita, jotta EU voisi keskeyttää tai rajoittaa tuontia Mercosur-maista, jos ne uhkaavat eurooppalaista maataloutta tai jos terveys- ja ympäristöstandardeja ei noudateta. Näiden valvominen käytännössä voi kuitenkin olla haastavaa.
Mercosur ei kuitenkaan yksinään selitä maanviljelijöiden raivoa.
Ranskassa maanviljelijät ovat huolissaan siitä, että toimeentulo ei riitä muun muassa korkeiden tuotantokustannusten ja alhaisten tuottajahintojen takia.
Noin joka viides maanviljelijä Ranskassa elää köyhyysrajalla. Myös itsemurhatilastot ovat synkkiä: joka päivä keskimäärin yksi viljelijä Ranskassa tekee itsemurhan.
Mercosur on pakottanut presidentti Emmanuel Macronin tasapainoilemaan EU:n ja Ranskan sisäpoliittisten voimien välillä.
Oppositiopuolueet ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja uhanneet kaataa pääministeri Sébastien Lecornun vähemmistöhallituksen, jos Ranska hyväksyy Mercosurin.
Kukaan ei halua maanviljelijöiden vihaa niskoilleen pari kuukautta ennen kunnallisvaaleja ja vuosi ennen presidentinvaaleja.
Samalla Ranskan linja heikentää sen asemaa ja uskottavuutta EU:ssa ja eristää sitä muista isoista jäsenmaista. Lisäksi näyttää oudolta, että Ranska on samassa leirissä EU:ssa monessa asiassa venkoilevan Unkarin kanssa.
Toisen kautensa loppusuoralla oleva Macron laski kuitenkin, että imagohaitta EU:ssa maksaa vähemmän kuin hallituksen kaatuminen.
Mercosur on suurin vapaakauppasopimus, jonka EU on koskaan hyväksynyt. Monet EU-maat näkevät, että Mercosurin taloudelliset hyödyt ovat suurempia kuin sen haitat.
Kannattajien mukaan sopimus mahdollistaa Euroopan talouden elvyttämisen. Se on ollut vaikeuksissa kiinalaisen kilpailun ja Yhdysvaltojen asettamien tullien vuoksi. Poistamalla tullit sopimus edistää eurooppalaisten autojen, viinien ja koneiden vientiä.
Yksi hyötyjä on Saksan autoteollisuus, jolle 35 prosentin tullimaksujen poistaminen on ilouutinen. Myös saksalainen lääketeollisuus on puhunut aktiivisesti Mercosurin puolesta. Myös ranskalainen viiniteollisuus hyötyy, kun se pääsee valtaamaan lisää markkinoita Etelä-Amerikassa.
Mercosur-sopimus hyväksyttiin EU:n kannalta otolliseen hetkeen. Euroopan komission mukaan sopimusta tarvitaan viennin vauhdittamiseksi ja diplomaattisuhteiden vahvistamiseksi epävarmassa maailmantilanteessa.
Mercosur osoittaa, että EU voi kurkottaa myös muualle kuin Yhdysvaltojen suuntaan, joka on pystyttänyt tullimuureja ja tehnyt imperialistisia siirtoja Venezuelassa.
EU ei voi siis jäädä toimettomaksi, vaan sen on keksittävä keinoja luovia uudessa maailmantilanteessa, jossa suhteet perinteisiin liittolaisiin horjuvat. Se vaatii kumppaneiden etsimistä muualta, kuten Mercosur-maista.
Korjattu 9.1. klo 20.14: Vapaakauppasopimus on EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan välinen, ei viiden. Bolivia liittyi Mercosur-maihin vuonna 2024, mutta ei ole siirtymäajan takia mukana EU:n kanssa solmittavassa sopimuksessa.
Korjattu 9.1. klo 20.46: Sopimus sai EU-jäsenmaiden enemmistön hyväksynnän, ei koko EU:n.
Korjattu 23.1. klo 15:10 Mercosur-sopimus ei salli naudanlihan tullitonta tuontia EU:n markkinoille. Se sallii naudanlihan tuonnin tietyn kiintiön verran 7,5 prosentin tullilla.
