Helle

Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään +25,1 celsiusastetta.

Helteiden määritelmät ja esiintyminen Suomessa

Aurinko

Helleraja vaihtelee maittain; kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat.^lähde?

Hellepäivien lukumäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtäjaksoinen helle ainakin yhdellä Suomen paikkakunnista yhden kesän aikana on yleistä, mutta ei suinkaan jokakesäistä. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimäärin noin kerran 5–10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtämittainen helle on erittäin harvinaista ja poikkeuslaatuinen sääilmiö. Kuitenkin eri puolilla Suomea mitattuna kolmen viikon helleputkia voidaan mitata lähestulkoon minä tahansa kesänä.

Etelä-Suomessa on helteisiä päiviä yleensä 10–20 kesässä, keskimäärin 15, esimerkiksi Vantaalla. Kaakkois-Suomessa hellepäiviä on keskimäärin 17–18 kesässä. Ilmatieteenlaitoksen pitkäaikaisissa tilastoissa Utissa on keskimäärin 18 ja Lappeenrannassa 17 hellepäivää, itäsuomalaisilla paikkakunnilla saadaan keskimäärin 14 hellepäivää kesässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hellepäiviä kertyy kesän aikana yleensä noin 10, esimerkiksi Oulussa on keskimäärin vain 9 hellepäivää kesässä, vuosittain kuitenkin yleensä noin puolet Etelä-Suomen määrästä. Lapissa, esimerkiksi Rovaniemellä, on tavattu keskimäärin 7 hellepäivää kesän aikana eli viikon verran. Pohjois-Lapissa hellepäiviä kertyy kesässä yleensä vain 2–3.

Vuosina 1961–2022 hellettä on mitattu Suomessa joka vuosi. Vuoden ylin lämpötila on kyseisellä jaksolla mitattu 25 vuotena Etelä-Suomessa, 15 vuotena Länsi-Suomessa, 9 vuotena Itä-Suomessa ja 13 vuotena Pohjois-Suomessa.

Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesät ovat olleet yhtäjaksoisesti aikaisempia runsashelteisempiä, vaikka on tutkittu, ettei ilmastonmuutos vaikuta kesien säihin aivan yhtä paljon kuin talviin.

Helteiden ajoittuminen

Helteet ajoittuvat yleensä enimmäkseen toukokuun puolenvälin ja syyskuun puolenvälin väliselle, neljä kuukautta kestävälle ajanjaksolle. Helteisen sään mahdollisuus on todennäköisintä kuitenkin yleisimmin juhannuksesta elokuun puoleenväliin kestävällä ajanjaksolla. Jo huhtikuussa on Suomessa mitattu hellelukema +25,5 °C 27. huhtikuuta 1921 Jyväskylässä. Kesäkauden myöhäisin hellelukema, +25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Härmälässä ja Seinäjoella. Vuoden 1961 jälkeen myöhäisin hellepäivä on ollut 10. syyskuuta sekä vuonna 2019 että vuonna 2024.

Harvemmin joudutaan Suomessa odottamaan helteitä heinäkuulle saakka. Vuonna 2015 helleraja rikkoutui ensimmäisenä Varkaudessa 29. kesäkuuta 2015. Tätä aiemmin näin pitkään on helteitä saatu odottaa vuonna 1987, jolloin ensimmäinen hellepäivä Suomessa oli 6. heinäkuuta.

Oulun pohjoispuolella hellepäivät ajoittuvat yleensä kesä–elokuuhun. Etelä-Suomessa niitä saadaan toisinaan touko- ja syyskuissakin. Kuitenkin yli +30 asteen lämpötiloihin on mahdollista päästä suomalaistyypillisesti lähinnä heinäkuun alkupuolella etelässä ja vähän myöhemmin pohjoisempana. Yli +33 asteen lämpötiloja mitataan Suomessa vain kerran 15–20 vuodessa, mutta +31 asteen lämpötiloja sen sijaan mitataan noin joka toinen vuosi, ja +30 asteeseen päästään yleensä lähes joka vuosi jossakin päin Suomea. 2010-luvulta alkaen yli +33 asteen lämpötilat näyttävät yleistyneen Suomessa. Vuosina 2018–2021 yli +33 asteen lämpötiloja mitattiin peräti neljänä perättäisenä vuotena.

Vuosina 1961–2022 vuoden ylin lämpötila Suomessa on mitattu 2 vuotena toukokuussa, 17 vuotena kesäkuussa, 31 vuotena heinäkuussa ja 12 vuotena elokuussa.

Helteen esiintymisten edellytyksistä

Helteiden lukumäärä riippuu vuodesta. Jos kesän vallitsevina ilmavirtauksina ovat kaakon- ja idänpuoleiset tuulet, hellepäiviä voi kertyä moninkertainen määrä kymmenien vuosien keskiarvoon verrattuna. Tällöin kyse on siitä, että helteet saapuvat Suomeen idästä, Venäjän mannerilmaston suunnalta. Tämä vaikutus tuntuu myös Lapin itäosissa, jonne Siperian suunnan kuumat ilmamassat saapuvat Kuolan niemimaan ylitse ilman, että Vienanmeri pääsee niitä kovin paljon viilentämään. Tämä voidaan havaita alla olevista taulukoista.

Sen sijaan lounaisvirtausten hallitessa kesän säätä hellepäiviä tulee yleensä satunnaisen keskimääräisesti tai jopa alle keskiarvon. Helteet tuovat myös lyhytkestoiset sadekuurot, joita etenkin iltapäivisin saadaan suuressa osassa maata.

Helteen asteet

Kesästä 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa riskiryhmiä (pikkulapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat) erillisellä kolmiportaisella hellevaroituksella:

1. Tukala helle (keltainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +27 ja keskilämpötila +20 astetta.
2. Erittäin tukala helle (oranssi tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +30 ja keskilämpötila +24 astetta.
3. Äärimmäisen tukala helle (punainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +35 ja keskilämpötila +28 astetta.

Yötä, jolloin lämpötila ei laske alle +20 asteen, kutsutaan trooppiseksi yöksi. Niitä esiintyy Suomessa tyypillisesti heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.

Terveysvaikutukset

Kuolemantapausten määrä nousee Suomessa selvästi aina kun lämpötilat pysyttelevät viikon tai kaksi yli +25 asteessa. Tämä johtuu etupäässä siitä, etteivät ihmiset osaa nauttia riittävästi nestettä, jolloin heidän elimistönsä kuivuu. Joissain tapauksissa on ollut kyse fyysisistä ponnisteluista, jotka ovat olleet liiallisia lämpötilaan nähden.

Pitkäaikainen kuumassa oleskelu voi aiheuttaa ihmiselle myös lämpöhalvauksen, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, päänsärky ja äkilliset tajuttomuuskohtaukset.

Helle-ennätyksiä Suomessa

Yhden kesän aikainen helle-ennätys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteellä vuonna 2010 mitattu 48 päivää. Vuonna 2011 eniten hellepäiviä oli Lahdessa 36 kpl, vuonna 2012 – normaalia viileämpänä kesänä – Utissa jäätiin yhdeksään, ja vuonna 2013 eniten hellepäiviä, 25 kpl, kertyi kahdelle paikkakunnalle: Kouvolan Utille ja Anjalalle sekä Salon Kärkälle.

Varhaisin mitattu hellepäivä mittaushistoriassa 1961 lähtien on vuodelta 1990, jolloin 3.5. Pohjan Pohjankurussa mitattiin 25,7 astetta. Myöhäisin puolestaan on vuodesta 1880 alkaneessa mittaushistoriassa 17.9.1947 Tampereella, jolloin siellä mitattiin 25,2 astetta. Vuoden 1961 jälkeen myöhäisin hellepäivä on ollut 10.9. sekä vuonna 2019 että vuonna 2024. Vuonna 2019 päivän korkein lämpötila mitattiin tällöin Lappeenrannan Konnunsuolla, ja se oli 26,2 astetta. Vuonna 2024 päivän korkein lämpötila mitattiin niin ikään Lappeenrannan Konnunsuolla, ja se oli 25,4 astetta.

Hyvin kuumien, yli +30° C:n hellejaksojen Suomen ennätykset voi nähdä alla olevasta taulukosta:

Suomen pisimmät huippuhellekaudet (yli 30 °C)
Vuosi	Pituus	Mittauspaikka	Päivämäärät	Lämpötilan vaihteluväli
1972	10 vrk	Nellim, Inari	30.6.–9.7.1972	30,3…32,2
	7 vrk	Oulu Kevo, Utsjoki Toivoniemi, Inari	30.6.–6.7.1972 27.6.–3.7.1972 1.7.–7.7.1972	30,4…31,6 30,3…32,4 30,1…32,3
	6 vrk	Ivalo, Inari	2.7.–7.7.1972	30,4…31,4
2010		Lahti, Utti, Kouvola, Puumala	11.7.–16.7.2010 11.7.–16.7.2010 11.7.–16.7.2010	30,3…33,4 31,3…33,1 31,2…33,9
2014	6 vrk	Nuuksio, Espoo	23.7.–28.7.2014	30,2…31,7
2014	6 vrk	Pelmaa, Seinäjoki	27.7.–1.8.2018	30,1…32,3
2014	6 vrk	Utti, Kouvola	10.7.–15.7.2021	30,1…33,3
2014	6 vrk	Santahaka, Kokkola	27.6.–2.7.2022	30,5...31,9

Vuonna 2025 heinäkuun helleputkessa syntyi uusi ennätys peräkkäisille yli 30°C:n hellepäiville koko maan osalta mitattuna. Ennätykset jatkuivat vielä elokuussa, kun ainakin Rovaniemellä ja Ranualla mitattiin 1.8. yli 30°C. Vielä seuraavana päivänä, 2. elokuuta Ranualla mitattiin 30,2 astetta ja Hailuodossa 30,3 astetta. Tämän jälkeen ilmojen on ennustettu viilenevän jopa hellelukemia alemmiksi. Hellejakson aikana mitattiin kesän 2025 korkein lämpötila Suomessa, kun elohopea nousi 31. heinäkuuta Oulussa lukemiin 32,6°C. Tämän hellejakson lopulla esiintyi myös troopppisia öitä.

Suomen pisimmät huippuhellekaudet (yli 30 °C) koko maan osalta
Vuosi	Pituus	Päivämäärät	Lämpötilan vaihteluväli
1972	13 vrk
2025	22 vrk	12.7.–2.8.	~ 32,6°C (Oulu/31.7.)

Alla olevasta taulukosta selviää suurimpia mittauspaikkakohtaisia hellepäivien lukumääriä 2010-luvulla:

Hellepäivien (≥ 25,1° C) ennätyksiä 2010-luvulla
Vuosi	Hellepäivien määrä	Mittauspaikka
2010	48 vrk	Utin lentoasema, Kouvola
2011	36 vrk	Lahti
2013	25 vrk	Utin lentoasema, Kouvola Anjala, Kouvola, Kärkkä, Salo

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa:

Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa
No.	Vuosi	Ajankohta	Hellepäivien määrä	Mittauspaikka
1.	2021	18.6.–18.7.	31 vrk	Kouvola, Anjala
2.	2014	18.7.–12.8.	26 vrk	Helsinki Kumpula
		17.7.–11.8		Kouvola Utti Lentoportintie, Hattula Lepaa
3.	2018	12.7–5.8.2018	25 vrk	Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsinki Kumpula, Porvoo Harabacka
	2014	18.7.–11.8		Espoo Sepänkylä, Porvoo Harabacka, Kouvola Anjala, Heinola Asemantaus, Jämsä Halli Lentoasemantie, Mikkeli lentoasema

Suurin hellepäivien määrä kuukausittain koko maassa vuodesta 1961 lähtien:

Hellepäivien ennätykset kuukausittain koko maassa
Kuukausi	Hellepäivien määrä	Vuosi	Ka.
Toukokuu	16 vrk	2024	3 vrk
Kesäkuu	25 vrk	2021	8 vrk
Heinäkuu	30 vrk	2010	16 vrk
Elokuu	27 vrk	2006	9 vrk
Syyskuu	8 vrk	2024	< 1 vrk

Suurimmat hellepäivien lukumäärät kesää kohden, koko maan tasolla mitattuna. Ennätykset vaaleammalla taustavärillä. Vuoden 2024 ennätyskesänä eniten hellepäiviä oli Kaakkois-Suomessa, 40 kpl, Etelä-Savossa, 39 kpl ja Itä-Uudellamaalla, 33 kpl. Vähiten hellepäiviä oli Meri-Lapissa, 8 kpl, ja Käsivarren Lapissa, 3 kpl. Samana kesänä mitattiin myös havaintopaikkakohtaisia ennätyksiä. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla mitattiin elokuussa 8 hellepäivää, mikä oli ennenkuulumatonta. Yleensä siellä on elokuussa vain yksi hellepäivä.

Suurimmat hellepäivien lukumäärät kesää kohden
No.	Vuosi	Hellepäivien määrä	Ensimmäinen hellepäivä	Viimeinen hellepäivä	Toukokuun hellepäivät	Kesäkuun hellepäivät	Heinäkuun hellepäivät	Elokuun hellepäivät	Syyskuun hellepäivät	Kesän lämpöennätys/pvm./mittauspaikka	Viitteitä
1.	2024	71	14.5.	10.9.	16 pv	14 pv	20 pv	13 pv	8 pv	31,4°C / 28.6. / Heinola Asemantaus, Kuopio Savilahti
2.	2002	65			3 pv	14 pv	22 pv	23 pv	3 pv	30,0°C / 13.8. / Pori
3.	2018	64	11.5.	8.9.	14 pv	9 pv	27 pv	13 pv	1 pv	33,7°C / 18.7. / Vaasa Klemettilä
4.	2006	61			1 pv	11 pv	22 pv	27 pv	0 pv	32,1°C / 8.7. / Lammin Evo
5.	1997	57			0 pv	13 pv	22 pv	22 pv	0 pv	31,5°C / 1.7. / Kauhava lentokenttä
	2010		13.5.	15.8.	9 pv	5 pv	30 pv	13 pv	0 pv	37,2°C / 29.7. / Liperi, Joensuun lentoasema

Pienin hellepäivien määrä Suomessa vuoden 1961 jälkeen on ollut vuonna 1962, jolloin koko maassa vain kolmena päivän mitattiin hellettä, yhtenä päivänä kesäkuussa ja kahtena heinäkuussa.

Pienimmät hellepäivien määrät Suomessa vuodesta 1961 lähtien
No.	Vuosi	Hellepäivien määrä
1.	1962	3 vrk
2.	1987	10 vrk
3.	1998	15 vrk
4.	2015	19 vrk
	2017

Joinakin vuosina kesä- tai elokuussa ei ole mitattu lainkaan hellettä. Kesäkuussa ei ollut lainkaan hellettä vuosina 1987 ja 1993, ja elokuussa ei ollut lainkaan hellettä vuosina 1962, 1974, 1981, 1988 ja 1998.

Katso myös

• Pakkanen
• Lämpöaalto

Aiheesta muualla

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helteistä aiheutuvat terveysriskit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2011 Kesä 2011 harvinaisen lämmin
• Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2012 Kesällä 2012 hellepäiviä selvästi tavanomaista vähemmän
• Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2013 Kesä erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin