CITES
| CITES-sopimus | |
|---|---|
| Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora | |
 |
|
| Allekirjoitettu | 3. maaliskuuta 1973 |
| Allekirjoituspaikka | Geneva, Sveitsi |
| Kielet | englanti, ranska, espanja |
| Voimaantulopäivä | 1. heinäkuuta 1975 |
| Osapuolet | |
| Allekirjoittajat | 184 maata |
CITES (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus.[1][2]
Sopimuksen ensimmäinen versio syntyi vuonna 1973 ja tuli voimaan 1975. Suomi allekirjoitti CITES-sopimuksen 1976, minkä lisäksi sopimus on toimeenpantu Euroopan unionissa vuonna 1997 EU:n omalla CITES-lainsäädännöllä.[3][2] CITES-sopimuksella säädellään nykyisin noin 25 000 kasvilajin ja 5 000 eläinlajin kansainvälistä kauppaa.[4]
CITES-sopimuksen lajit on listattu sen kolmessa liitteessä:[5]
- Liite I: Lajien kauppa on kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, kuten eläintarhojen välisissä eläinten siirroissa, mutta kuljetus vaatii aina poikkeusluvat.
- Liite II: Lajien kauppa on sallittu ainoastaan erillisellä vientiluvalla. Liite sisältää lajeja jotka joko itse vaativat silmällä pitoa, tai jotka voidaan helposti sekoittaa liitteen I lajeihin.
- Liite III: Lajien kauppa on sallittua, mutta vientilupa vaaditaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä. Muista maista vaaditaan joko vientilupa tai alkuperätodistus.
Sopimus koskee eläinten ja kasvien kuljettamista sekä elävinä että kuolleina ja kaikkia niitä tuotteita, joiden raaka-aineena on käytetty näihin lajeihin kuuluvia eläimiä, kasveja tai niiden osia. [6]
Esimerkiksi lemmikkeinä pidettävien CITES-sopimukseen kuuluvien eläinlajien, esimerkiksi tiettyjen kilpikonnalajien, tuomiseen tarvitaan todistus siitä, että kyseisiä yksilöitä ei ole pyydystetty luonnosta, vaan ne on kasvatettu tarhassa. Samoin tietyistä puulajeista valmistettuja tuotteita ei saa tuoda maahan, ellei voida todistaa, että puut on kasvatettu viljelmällä, eikä kaadettu sademetsästä. Jotta tiedät, onko kyseessä oleva laji CITES-sääntelyn alainen, selvitä lajin kaksiosainen tieteellinen nimi ja hae laji sen avulla tarkastuslistalta.
Lemmikkikauppa Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CITES-säädökset koskevat myös Suomen sisällä tapahtuvaa toimintaa, ja se koskee yllättävän tuttujakin eksoottisia lemmikkejä, kuten suurinta osaa papukaijalajeista sekä monia terraarioeläimiä.
EU:n tasolla ovat voimassa lajiluettelot kirjainten mukaan A, B, C ja D, joista A on tiukin. Iso osa CITES-säätelyn piiriin kuuluvista lemmikkieläimistä kuuluu joko CITES A- tai B-liitteeseen.[2]
A-liitteen lajeilla tulee olla tunnistemerkintä, yksilöön yhdistettävä alkuperätodistus, kauppakirja ja CITES-viranomaiselta anottu EU-todistus, jotta niitä saa ostaa, myydä, osto- tai myynti-ilmoitella, lisäännyttää tai pitää kaupallisesti esillä esimerkiksi kotieläinpihalla. Myynti- ja ostoilmoituksessa on oltava esillä yksilöllinen EU-lupanumero. Ilman näitä mainittuja asiakirjoja ja tunnistemerkintää eläintä ei saa hyödyntää kaupallisesti, vaan jos siitä haluaa Suomen sisälläkin luopua, se tulee tehdä täysin vastikkeetta. Lajeja ovat esimerkiksi harmaapapukaija, puna-ara ja keltapääamatsoni.[7][8]
B-liitteen lajeilla tulee olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus, jolla todennetaan yksilön laillinen alkuperä, sekä kauppakirjat menneistä omistajanvaihdoksista. Ilman näitä mainittuja asiakirjoja eläintä ei saa hyödyntää kaupallisesti eli sitä ei saa myydä, lisäännyttää tai pitää kaupallisesti näytillä, vaan jos siitä haluaa Suomen sisälläkin luopua, se tulee tehdä täysin vastikkeetta. Lajeja ovat esimerkiksi viktoriankaijanen, siniotsa-amatsoni ja sinikelta-ara. [7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Front | CITES cites.org. Viitattu 28.4.2023.
- 1 2 3 CITES-lajien luvat ja velvoitteet www.ymparisto.fi. Viitattu 28.4.2023.
- ↑ List of Contracting Parties | CITES cites.org. Viitattu 28.4.2023.
- ↑ FAQ (Frequently Asked Questions) | CITES cites.org. Viitattu 28.4.2023.
- ↑ CITES-ja EU-lajiliitteet ja lajihakupalvelut www.ymparisto.fi. Viitattu 28.4.2023.
- ↑ Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa Korkeasaari. Viitattu 28.4.2023.
- 1 2 Paperiasiat haltuun: mitä asiakirjoja lemmikkilintu tarvitsee www.kaijuli.fi. Viitattu 29.1.2026.
- 1 2 CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Viitattu 29.1.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CITES.org (englanniksi)
- CITES-lajien tarkastuslista (englanniksi)
