LONTOO Britannian kuuluisassa British Museumissa juhlittiin viime viikonloppuna Egyptissä avautunutta GEM-museota.
Lontoolaismuseo päästi Egyptin suurlähetystön isännöimään tilaisuutta, jonka aiheena oli varteenotettava kilpailija. Tuhansien kilometrien päässä Gizan pyramidien vierellä avattu huippumoderni museo on maailman suurin egyptiläisen arkeologian museo.
Tilaisuudesta teki ihmeteltävän myös se, että juhlamenot järjestettiin kiistellyn hieroglyfeillä kirjaillun kivipaaden vierellä, jossa elää kipinä diplomaattisesta kiistasta.
200 vuotta ennen ajanlaskun alkua kaiverrettu Rosettan kivi on sotasaalis, jonka brittiarmeija toi Egyptistä Britanniaan 1800-luvun alussa. Se on British Museumin suosituimpia nähtävyyksiä.
Kivipaasi oli egyptiläisten juhlatilaisuudessa kuin virtahepo olohuoneessa. Egyptissä kampanjoidaan Rosettan kiven palauttamiseksi Egyptiin. Suurlähettiläs Ashraf Swelam ei kuitenkaan halunnut puhua palautusvaatimuksista.
– Tänään juhlimme, hän vastasi kipakasti kysymykseen palautusvaatimuksista.
Egypti tekee kansainvälistä yhteistyötä muinaisesineiden tutkimisessa, Swelam huomautti. Egyptiläiset esineet maailmalla pitävät hänen mukaansa yllä Egyptin sivilisaation loistoa ja kansainvälistä mainetta.
– Egyptin maaperässä on yhä paljon aarteita, jotka odottavat löytämistään, lähettiläs sanoi.
Mutta Egyptissä moni on toista mieltä. Turismiministeri Sherif Fathy sanoi elokuussa, että Egypti ei lakkaa vaatimasta muinaisesineidensä palautusta ulkomailta.
Maailman suurimman egyptiläisen arkeologian museon GEMin avaaminen Gizassa on vahvistanut kampanjoitsijoiden vaatimuksia palauttaa muun muassa Britannian, Saksan ja Ranskan museoissa olevat egyptiläiset aarteet.
British Museumissa on Rosettan kivi. Berliinissä Neues Museumissa on Nefertitin rintakuva. Pariisissa Louvressa on Denderan eläinrata -kaiverrus. British Museumin muinaisen Egyptin kokoelmat muumioineen ja esineineen ovat maailman suurin Egyptin ulkopuolella oleva kokoelma.
Palauttamisen pääkampanjoijiin kuuluu egyptologi Monica Hanna, joka on Arabian tiede-, teknologia- ja meriliikenneakatemian AASTM:n varadekaani.
Alla olevalla videolla Hanna kertoo, miksi Rosettan kivi pitää palauttaa.
Kairosta videopuhelulla tavoitetun Hannan mukaan Egyptin juuri avattu GEM on maailman ensimmäinen kolonialismin jälkeinen museo, koska siellä ei ole yhtäkään varastettua esinettä.
GEM-museossa on 100 000 Egyptin arkeologista esinettä. Vetonaulana ovat poikakuningas Tutankhamonin haudan tuhannet aarteet.
Maailmanluokan museo maksoi satojamiljoonia euroja. Palauttamisesta ei siis voi enää kieltäytyä sillä perusteella, että Egyptistä puuttuisivat riittävän hyvät tilat aarteille.
Sitä paitsi British Museumissa ja Pariisin Louvressa on tapahtunut viime vuosina näyttäviä varkauksia.
Hannan mukaan brittien on aika korjata siirtomaahistoriansa virheet.
– Rosettan kivi on tärkeä kulttuurisen imperialismin symboli. Sen palauttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jos museot ovat 2000-luvun yhteiskunnallisia instituutioita. Brittien täytyy miettiä, haluavatko he, että sotasaaliit edustavat yhä heidän yhteiskuntaansa, kysyy Monica Hanna.
British Museumin mukaan Egypti ei ole pyytänyt Rosettan kiveä takaisin virallisesti. Museo vetoaa myös lakiin, joka estää museoesineiden viemisen maasta.
Museon edustajat ovat sanoneet olevansa valmiita tekemään pitkiä lainoja alkuperäismaihin. Museo neuvottelee parhaillaan kuuluisien Parthenonin marmorien palauttamisesta Kreikkaan. Kreikka on vaatinut palautusta äänekkäästi.
Monica Hanna vastustaa lainaamista.
– Et voi antaa lainaan esineitä, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu sinulle, hän sanoo.
British Museumin edustajat ovat myös todenneet, että Egyptissä on jo parikymmentä Rosettan kiveä vastaavaa kiveä.
– Se on kuin sanoisi, että sinulla on kolme lasta, joten voin siepata heistä yhden, Hanna puuskahtaa.
Monica Hannan Repatriate Rashid -kampanja vaatii Rosettan kiven lisäksi 16 muuta esinettä takaisin British Museumista.
Hannan mukaan Rosettan kiven pitäminen esillä Lontoossa vahvistaa museoesineiden laitonta kauppaa ja salakuljetusta. Se jatkuu myös Egyptissä, vaikka Egypti kielsi antiikkiesineiden viemisen maasta vuonna 1983. Ryöstettyjä esineitä ostavat niin yksityiset keräilijät kuin museot.
– Antiikkiesineiden pimeä kauppa kukoistaa, koska museot ostavat yhä esineitä ja pitävät näytteillä ryöstettyjä esineitä oman valtansa symbolina, Hanna toteaa.
Egyptin viranomaiset ovat onnistuneet saamaan maailmalta takaisin 5 000 museoesinettä vuoden 2020 jälkeen. Vuonna 2019 New Yorkin Metropolitan-taidemuseo palautti miljoonien eurojen arvoisen egyptiläismuumio Nedjemankhin kullatun arkun, joka oli salakuljetettu Egyptistä vuoden 2011 levottomuuksien aikana.
Hollanti on luvannut palauttaa samoihin aikoihin Hollantiin salakuljetetun, 3 500 vuotta vanhan kivisen pään faarao Thutmosis III:n aikakaudelta.
Hanna uskoo, että kansallisaarteitaan takaisin vaativat maat onnistuvat uusien sukupolvien myötä: ne näkevät anastettujen esineiden pitämisen vääräksi.
Hän mainitsee esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tilaaman Sarr–Savoy-raportin, jonka perusteella Ranska on palauttanut pienen määrän museoesineitä Beniniin ja Senegaliin.
Hanna on varma, että British Museumkin taipuu.
– British Museum on kuin ihminen, joka valmistautuu tsunamiin sateenvarjolla. Tsunami tulee vääjäämättä egyptiläisiltä, kreikkalaisilta, syyrialaisilta ja irakilaisilta. Tiedämme miten käy instituutioille, jotka vastustavat muutosta, hän uhoaa.
Kampanjoijat keräävät nyt Egyptissä allekirjoituksia vetoomukseen antiikkiesineiden palauttamiseksi. Tavoitteena on kerätä miljoona nimeä.
Katso alla olevalta videolta, mitä mieltä British Museumissa vierailleet turistit ja paikalliset ovat Egyptin, Kreikan ja muiden maiden kansallisaarteiden palauttamisesta alkuperäismaihin.
