close
Siirry sisältöön

Toimeentulotuki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Toimeentuloturva)
8 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. toukokuuta 2026.

Toimeentulotuki on tarveharkintainen taloudellinen tuki, jolla on tarkoitus turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo tilanteessa, jossa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.[1] Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat alaikäisten lasten mahdollisia varoja lukuun ottamatta[1]. Henkilön on haettava ennen toimeentulotukea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus (esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki).[2]

Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista, ja siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen[2]. Hyvinvointialueen sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.[3]

Kela on vastannut vuoden 2017 alusta perustoimeentulotukihakemusten käsittelystä ja maksuunpanosta. Kela maksaa perustoimeentulotuen, mutta sen kustannukset jaetaan valtion ja kuntien kesken kummankin 50 prosentin osuudella. Kunnan rahoitusosuus toteutetaan vähentämällä sitä vastaava summa kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta.[4]

Alun perin tilapäiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki on muuttunut osalle sen saajista pysyväksi osaksi toimeentuloa, koska työmarkkinatuen taikka sairaus- ja vanhempainpäivärahan taikka kotihoidon tuen sekä asumistuen yhdistelmä eivät riitä kattamaan likimainkaan kohtuullista minimikulutusta[5]. Lisäksi yhä useampi työkyvytön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä[6][7][8].

Toimeentulotuen käsittely kärsii jatkuvista kiireen aiheuttamista virheistä. Tästä johtuen noin 20 prosenttia Kelan toimeentulopäätöksistä on osoittautunut virheellisiksi. Asiakkaalta saattaa jäädä saamatta jopa satoja euroja kuukaudessa.[9]

Yleisyys ja kohdentuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 toimeentulotukea myönnettiin 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle, mikä oli seitsemän prosenttia koko väestöstä. Saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikista tukea saaneista kotitalouksista 40 prosenttia sai tukea 1–3 kuukautta, 31 prosenttia 4–9 kuukautta ja 29 prosenttia 10–12 kuukautta.[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteri ei sisällä valtion kokonaan korvaamaa toimeentulotukea, kuten tilapäistä suojelua saaneille ukrainalaisille maksettua tukea. Tämä on keskeisin syy THL:n ja Kelan toimeentulotukitilastojen eroihin.[10]

Kolmannes heinäkuussa 2020 perustoimeentulotukea saaneesta 224 000 henkilöstä oli yksin asuvia miehiä. Etenkin nuoret miehet olivat yliedustettuja.[11] Nuorten naisten osuus toimeentulotuen saajista kuitenkin kasvoi koronavuonna 2020[12].

Toimeentulotukea maksetaan useimmiten yksin asuville. Vuonna 2012 yksin asuvien määrä toimeentulotuen saajista oli 74,3 prosenttia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lapsiperheitä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli vain 12 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa tuensaajista oli saanut tukea ennenkin. Lähes 60 prosenttia toimeentulotuen saajista oli työttömiä tai lomautettuja.[13] Toimeentulotukea ei myönnetä kuitenkaan kaikille sen tarpeessa oleville[14]. Lähes kolme neljäsosaa köyhistä kotitalouksista ei saanut kertaakaan toimeentulotukea vuonna 2000. Lisäksi vain joka kolmannelle työmarkkinatuella elävälle maksettiin toimeentulotukea vuonna 2020[15], vaikkei kyseinen tuki riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottavaa minimikulutusta[16]. Kaikki eivät myöskään selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta[14].

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana, ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä oli vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna.[17] Tuen saajien määrää vuoden 1994 jälkeen lisäsi niin sanotun suppean perusosan poistuminen käytöstäselvennä.

Toimeentulotuen perusosan hakeminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa, ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Petteri Orpon hallituksen valmistelema toimeentulotuen kokonaisuudistus tuli pääosin voimaan 1. helmikuuta 2026. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukena sekä vähentää pitkäaikaista tukiriippuvuutta.[18] Uudistuksessa toimeentulotuen perusosaa leikattiin kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä: yksin asuvilla ja vanhempansa luona asuvilla leikkaus oli kolme prosenttia ja muilla aikuisilla noin kaksi prosenttia, kun taas alle 18-vuotiaiden perusosa nousi hieman. Samalla toimeentulotuesta poistettiin 18 vuotta täyttäneiltä 150 euron ansiotulovähennys ja tiukennettiin velvollisuutta hakea ensisijaisia etuuksia ja ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi perusosan alentamisen uhalla.[18][19]

Toimeentulotuki Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kymmenelle prosentille suomalaisista kotitalouksista myönnettiin toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuosien 2016–2017 aikana. Yhtä kotitaloutta tuettiin keskimäärin 2 593 eurolla vuodessa.[20]

Toimeentulotuki koostuu Suomessa perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.[2]

Perustoimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukeen kuuluvat perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.[21]

Perusosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perusosan suuruus 2026[22]
Henkilön tilanne Perusosa kuukaudessa
Yksin asuva, lapseton 578,43 €
Yhteistaloudessa asuva yli 18-vuotias 497,45 €
Yksinhuoltaja 665,19 €
Vanhempiensa luona asuva yli 18-vuotias 422,25 €
Perheessä olevat alle 10-vuotiaat lapset
Ensimmäinen lapsi +375,98 €
Toinen lapsi +347,06 €
Kolmas jne. lapsi +318,14 €
Perheessä olevat 10–17-vuotiaat lapset
Ensimmäinen lapsi +417,63 €
Toinen lapsi +388,70 €
Kolmas jne. lapsi +359,78 €

Toimeentulotuen perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näitä menoja ei siis huomioida erikseen toimeentulotuessa, vaan ne sisältyvät toimeentulotuen perusosaan yhtenä kokonaisuutena. Henkilö saa itse päättää, mihin perusosansa käyttää eikä perusosalla katettavista menoista tarvitse esittää tositteita, kuten kuitteja tai laskuja. Tällaisia menoja ovat muun muassa ruoka, vaatteet, vähäiset terveydenhoitomenot (ilman reseptiä ostettavat lääkkeet, esimerkiksi itsehoitolääkkeet) ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.[23]

Jos toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen määrä päivää kohden lasketaan jakamalla kuukausittainen perusosan määrä kolmellakymmenellä.

Osana vuoden 2026 kokonaisuudistusta perusosaa leikattiin 1. helmikuuta 2026 alkaen kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä: yksin asuvilla leikkaus oli kolme prosenttia eli noin 17,80 euroa kuukaudessa vuoden 2025 tasoon verrattuna. Alle 18-vuotiaiden perusosa sen sijaan nousi hieman. Perusosa säilyi kansaneläkeindeksiin sidottuna.[18]

Muut perusmenot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää muihin perusmenoihin (toimeentulotukilaki 7 b §), joista täytyy esittää tarvittavat selvitykset (esimerkiksi laskut). Perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja ovat esimerkiksi asumismenot (vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus), tarpeellisen henkilötodistuksen hankintamenot, lasten päivähoitomenot sekä muut kuin vähäiset terveydenhuoltomenot julkisia terveydenhuollon palveluja käyttäen. Näitä menoja voidaan ”kohtuullistaa” eli esimerkiksi vuokraa, sähkönkulutusta tai kotivakuutusta ei hyväksytä tietyn summan yli menevältä osalta, mikäli ne eivät vastaa Kelan kohtuullisena pitämää tasoa.[23] Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisista rajoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa Kela ei vuonna 2026 pääsääntöisesti korvaa yksin asuvalle yli 715 euroa kuukaudessa ylittävää vuokranosaa, jos kaupungissa on tarjolla edullisempia vuokra-asuntoja. Kahden hengen taloudessa vastaava raja on 895 euroa.[24]

Täydentävä toimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut voivat harkintansa mukaan myöntää täydentävää toimeentulotukea erityisistä olosuhteista johtuviin muihin menoihin (toimeentulotukilaki 7 c §). Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot ja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajeja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio hyväksyttävän menon tarpeellisesta suuruudesta tehdään asiakaskohtaisen harkinnan mukaan.[25]

Ehkäisevä toimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueet voivat myöntää lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.[26]

Tukeen vaikuttavia asioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus tukeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotuen perusosaan on oikeus jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä, jos hänen tai hänen ja hänen mahdollisen avo- tai aviopuolison yhteenlasketuista tuloista ja pankkisäästöistä sekä mahdollisten osakkeiden ja muun "helposti realisoitavan" omaisuuden realisoinnista käteen jäävä rahasumma alittaa toimeentulotuen perusosan määrän vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen ja muiden pakollisten asumis- ja hyväksyttäväksi katsottujen terveydenhoitokulujen jälkeen. Itse asuttua osakeasuntoa tai omakotitaloa, työmatkoihin tarvittavaa autoa ja tarpeellista koti-irtaimistoa ei kuitenkaan tarvitse myydä ennen toimeentulotuen hakemista.[27][28] Kelan edustajan mukaan autoa ei tarvitse myydä myöskään silloin, jos asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa tai jos sen myynnistä nettoaisi alle 5 000 euroa. Kelalla on lisäksi velvollisuus myöntää hakijalle toimeentulotukea omaisuuden myynnin ajaksi, jonka se perii takaisin, kun kauppasumma on maksettu.[29]

Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja toimeentulotuessa hyväksyttävistä välttämättömistä menoista on tehty laskelma, joka osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Vaikka tulot olisivat sen suuruiset, ettei oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman mukaan synny, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään ja/tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Kuitenkin jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, edellytyksenä on, että perustoimeentulotukea on haettu Kelasta.[30]

Muut toimeentulotuen osat kuin perusosa ovat harkinnanvaraisia. Vaikka ei olisi oikeutettu perusosaan, voi olla oikeutettu perustellusta syystä harkinnanvaraisiin tukiin. Toisaalta oikeus perusosaan ei takaa oikeutta harkinnanvaraisiin osiin, vaan niitä myönnetään vain perusteltuihin tarpeisiin. Väärien tietojen antaminen perusteluiksi on rikos, jonka paljastuminen johtaa lähes poikkeuksetta poliisitutkintaan ja tuomioon. Toimeentulotuesta päättävillä on pääsy muun muassa Kelan järjestelmiin, jotka tarkastavat automaattisesti esimerkiksi verottajalta työssä käyvät henkilöt.

Toimeentulotukeen ovat Suomessa oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa omista tai samassa taloudessa asuvien tuloista taikka realisoimalla omia tai asuinkumppaniensa pankkitalletuksia tai muuta omaisuutta[31]. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi[32].

Toimeentulotuen saajalla oli aiemmin oikeus jättää tililleen aiemmin saamastaan toimeentulotuesta peräisin olevaa rahaa käytettäväksi myöhemmin esimerkiksi sellaisiin menoihin, joiden kustantamiseen kuukausittainen toimeentulotuki ei riittänyt. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan sellaisia pankkisäästöjä, jotka hakija oli säästänyt aiemmin saamastaan toimeentulotuesta, ei saanut vähentää toimeentulotuesta, jos hakijalla ei ollut ollut välillä muita tuloja[33]. Sama oikeusistuin päätti kuitenkin vuonna 2020, ettei toimeentulotuen hakijalle tarvitse maksaa toimeentulotukea, jos hänelle aiemmin maksetuista toimeentulotuista on jäänyt tilille ylimääräiset 700 euroa[34].

Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä sekä sellaisia varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi ei saa huomioida realisoitavana omaisuutena[31]. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei myöskään saa ottaa huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot.

Etävanhemman tulot eivät nosta toimeentulotuen varassa elävien lasten elintasoa, koska saadut elatusmaksut vähennetään toimeentulotuesta.[35] Etävanhemman maksamia elatusmaksuja ei kuitenkaan oteta huomioon hänen toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ja lisäksi hänen mahdollisen työttömyyskorvauksen sisältämät lapsikorotukset lasketaan hänen omiksi tuloikseen siitä huolimatta, että jokaisella on toimeentulotukilain mukaan velvollisuus pitää huolta lapsensa elatuksesta[36] ja ettei lapsikorotusta saa käyttää omaan toimeentuloon[37]. Tämä saattaa johtaa elatusmaksujen rästiin jäämiseen sekä niiden perintä- ja korkokulujen aiheuttamaan velkavankeuteen[38].

Veronpalautukset vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne lasketaan tuloiksi. Jälkiveroja sen sijaan ei lueta toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska ne tulkitaan velkojen maksuksi, eikä toimeentulotukea myönnetä pääsääntöisesti velkojen maksuun[39]. Myös vanhempien tai isovanhempien antamat vähäistä suuremmat rahalliset avustukset voidaan vähentää kokonaisuudessaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin[31], eli sitä korotetaan vuosittaisen inflaation mukaan. Toimeentulotuki ei kuitenkaan seuraa yleistä tulotason nousua, minkä vuoksi toimeentulotuen saajat ovat köyhtyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia suhteessa muuhun väestöön.[40]

Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksettiin vuonna 2012 toimeentulotukea pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, ettei hänellä tai hänen puolisollaan ollut säästöjä tai arvopapereita ja hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketuista tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, hyväksyttyjen terveydenhoitokulujen sekä työ- tai opiskelumatkakulujen jälkeen käteen henkeä kohden alle 391 euroa kuussa[41].

Laskennalliset tulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen laskelmalla otetaan tulona huomioon hakijan ja hänen perheensä kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta siitä, onko tulo veronalaista vai verovapaata. Tulo voi olla esimerkiksi ansio-, etuus-, pääoma- tai myyntituloa taikka satunnaista avustusta. Tulot huomioidaan nettomääräisinä. Jos hakijan tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Tuloiksi lasketaan myös lapsilisät ja lapselle tosiasiallisesti maksettu elatusapu ja elatustuki.[42] Osa tuloista jätetään huomioimatta. Tällaisia ovat esimerkiksi vammaisetuudet, äitiysavustus sekä tietyt kustannusten korvaamiseen tarkoitetut tulot. Myöskään varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavan päivärahoja ei huomioida tulona palveluksen aikana.[42] Aiemmin ansiotuloista jätettiin huomioimatta niin sanottu etuoikeutettu tulo eli 150 euron ansiotulovähennys, mutta se poistettiin 18 vuotta täyttäneiltä 1. helmikuuta 2026 alkaen, minkä jälkeen myös vähäiset ansiotulot huomioidaan aikuisilla täysimääräisesti. Vähennys jää voimaan omais- ja perhehoitajien hoitopalkkioihin vuoden 2027 loppuun saakka.[18]

Ansiotulo huomioidaan laskelmassa sen kuukauden tulona, jona palkka maksetaan. Ansiotulosta vähennetään ennen huomioimista tulonhankkimiskustannukset, joita ovat työmatkakustannukset, ammattiyhdistyksen ja työttömyyskassan jäsenmaksut sekä kohtuulliset työvaate- ja työvälinemenot. Nämä vähennykset eivät voi olla suurempia kuin samasta työstä huomioitava ansiotulo. Tulona ei myöskään oteta huomioon kohtuullisia kilometrikorvauksia, päivärahoja eikä työkalukorvauksia.[42] Ennen vuoden 2026 uudistusta ansiotuloista jätettiin huomioimatta enintään 150 euroa kuukaudessa, mikä pienensi työnteon vaikutusta tuen määrään ja teki lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannustavampaa. Uudistuksen yhteydessä vähennys poistettiin 18 vuotta täyttäneiltä, minkä jälkeen heidän ansiotulonsa vähentävät toimeentulotukea täysimääräisesti tulonhankkimiskustannusten vähentämisen jälkeen. Alle 18-vuotiaan säännöllisistä ansiotuloista tehdään edelleen 150 euron ansiotulovähennys, ja alle kolme kuukautta kestävistä lyhytaikaisista töistä, kuten kesätöistä, saatuja tuloja ei oteta lainkaan huomioon.[42]

Sukulaisen tai muun yksityishenkilön tekemät tilillepanot otetaan täysi-ikäisillä huomioon tulona, eikä sillä, että suoritus on annettu lainaksi, ole yleensä merkitystä. Myös myydyistä tavaroista saadut tilillepanot vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne katsotaan tuloiksi. Yksityishenkilöltä saatua lainaa ei kuitenkaan huomioida tulona siltä osin kuin se on saman kalenterikuukauden aikana maksettu takaisin tai hakija on luotettavasti selvittänyt käyttäneensä sen toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen, kuten vuokravakuuteen. Velkakirjaa ei yleensä edellytetä, jos lainan takaisinmaksu on todettavissa tiliotteelta. Pankista nostettua lainaa ei oteta tulona huomioon, mutta opintolaina huomioidaan tulona.[42] Turun hallinto-oikeuden vuoden 2011 päätöksen mukaan vuokranmaksua varten saatua lainaa ei voida laskea toimeentulotuen saajan tuloksi.[43]

Ennen toimeentulotuen myöntämistä hakijaa ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotuki. Hakijan on ensisijaisesti turvattava toimeentulonsa käytettävissä olevilla varoillaan, kuten säästöillä, ja tarvittaessa realisoitava omaisuuttaan. Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä ei kuitenkaan tarvitse myydä. Asuntovelan lyhennyksiä ei huomioida laskelmassa menona, ja sama pätee muiden velkojen lyhennyksiin. Sen sijaan henkilökohtaisen asuntolainan korot voidaan huomioida omistusasunnon asumismenoina.[44]

Perintö otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon käytettävissä olevana varallisuutena. Laskelmassa voidaan ottaa huomioon vain se varallisuus, joka on asiakkaan tai perheen tosiasiallisesti käytettävissä toimeentulotuesta päätettäessä. Käytettävissä olevilla varoilla tarkoitetaan sellaista omaisuutta, jonka käytettäväksi saattaminen ei edellytä realisoimista tai joka on heti realisoitavissa eli joka on mahdollista muuttaa rahaksi vielä saman kuukauden aikana. Nopeasti myytävissä olevalle omaisuudelle, kuten kulkuneuvoille ja arvoesineille, Kela voi antaa kahden kuukauden määräajan, jonka aikana omaisuus tulee myydä.[45]

Kelalla on lain mukaan oikeus ottaa huomioon ainoastaan hakijan käytettävissä oleva varallisuus[46]. Esimerkiksi hallintaoikeuden rasittamaa kiinteistöä ei voi siten huomioida[47]. Oikeuslaitoksen mukaan kiinteää eli hitaasti realisoitavaa omaisuutta ei voida ylipäätään pitää käytettävissä olevana varallisuutena. Kelalla on kuitenkin oikeus määrätä, että toimeentulotuki peritään takaisin, jos hakija realisoi kiinteistön.[48][49] Kelan ohjekirjassa lukee tästä huolimatta, että toimeentulotuen hakijan tulee realisoida pääsääntöisesti myös hitaasti realisoitava omaisuus ja käyttää näin saadut varat omaan elatukseensa. Kela edellyttää ohjekirjansa mukaan myös, että kuolinpesän osakkaaksi tullut toimeentulotuen saaja vaatii pesän jakoa eli perinnön jakamista perittävien kesken ja että myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus myydään.[45] Edellä mainitut vaatimukset on kuitenkin todettu laittomiksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Kelan vuonna 2017 asettaman ehdon kuolinpesän omistaman kesämökin myynnistä määräaikaan mennessä. Perusteluna oli muun muassa se, ettei Kelalla ole laillista oikeutta asettaa tulevaisuudessa haettavan toimeentulotuen myöntämiselle omaisuuden realisointiin liittyviä ennakkoehtoja.[50]

Sellaista omaisuutta ei ole myöskään oikeutta vaatia realisoitavaksi, joka on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi (esimerkiksi vakinainen asunto). Myöskään kulkuvälinettä ei tarvitse myydä, jos sitä tarvitaan esimerkiksi työssäkäyntiin, heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi tai esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi.[45]

Suurta kertaluonteista tuloa, kuten perintöä, ei oteta huomioon pelkästään maksukuukauden laskelmassa, vaan Kela jaksottaa sen useammalle kuukaudelle. Perintö jaetaan kohtuullisiksi katsottuihin kuukausieriin, jotka otetaan tulona huomioon perättäisten kuukausien laskelmilla. Esimerkiksi 6 000 euron perintö, joka turvaa hakijan toimeentuloa pidemmän aikaa, voidaan jaksottaa 1 200 euron eriin ja huomioida viiden kuukauden laskelmilla. Jaksotetuista eristä mahdollisesti syntyvää kuukausittaista tuloylijäämää ei kuitenkaan siirretä eli vyörytetä seuraavalle kuukaudelle. Jos hakija esittää luotettavan selvityksen käyttäneensä jaksotettavaa tuloa toimeentulotuessa hyväksyttäviin menoihin, tuloa ei siltä osin oteta laskelmassa huomioon.[45]

Tuen hakeminen Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kela saa hakijan sekä hakijan puolison tulot tulorekisteristä. Opiskelijoiden on esitettävä myös opintolainaselvitys. Yksityisyrittäjien on esitettävä yrityksen tase- ja tuloslaskelma sekä kirjanpitäjän todistus tuloista ja nostetusta palkasta.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta sähköisesti OmaKela-palvelussa, lomakkeella TO1, vapaamuotoisella hakemuksella tai suullisesti. Hakemuksen liitteiksi riittävät selkeät kuvat tai kopiot alkuperäisistä asiakirjoista, esimerkiksi edellisen kuukauden tiliotteesta ja tositteista, jotka koskevat vuokraa, sähkölaskua sekä muita erikseen huomioitavia menoja kuten terveydenhuolto- ja päivähoitomaksuja. Jos hakemuksesta puuttuu ratkaisemiseen tarvittavia tietoja, Kela pyytää hakijalta lisäselvitystä.[51]

Hakijan, lastem sekä hakijan puolison tulot ja omaisuus vaikuttavat toimeentulotuen myöntämiseen.

Omaisuudesta pitää tehdä selvitys Kelalle ja omaisuutta ovat esimerkiksi:

  • pankkitileillä ja käteisenä oleva raha
  • virtuaalivaluutta
  • pelitileillä olevat varat
  • osakkeet ja osakesäästötilit, rahasto-osuudet sekä joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit
  • omistus-, asumisoikeus- tai osaomistusasunto, joka ei ole omana kotina
  • kesämökki, vapaa-ajan asunto tai lomaosake
  • kiinteä omaisuus (esimerkiksi kiinteistö, tontti tai metsä)
  • auto tai muu kulkuneuvo
  • säästö- tai eläkevakuutukset
  • muu varallisuus (esimerkiksi osuus yhtymästä tai kuolinpesästä)

Kelan arvioimia tulonlähteitä ovat esimerkiksi:

  • palkkatulo
  • elatusapu
  • omaishoitajan palkkio
  • pääoma-, osinko- tai korkotulo
  • apuraha
  • yritystoiminnan tulo
  • maatalouden tulo
  • starttiraha
  • vakuutus- tai kertakorvaus
  • Teosto-palkkiot ja vastaavat
  • vuokratulo
  • veronpalautus
  • muu tulo (esim. vanhemmilta saatu avustus)

Tukipäätös tehdään yleensä kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Lain mukaan muuta kuin kiireellistä tapausta koskeva päätös perustoimeentulotuesta on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.[52] Kunta-aikana toimeentulotukihakemusten käsittelyssä oli laajalti vaikeuksia suoriutua lain vaatimassa ajassa, ja jonot venyivät viikkojen mittaisiksi erityisesti Turussa ja Itä-Suomessa.[53] Oikeusasiamies antoi jonoista moitteita muun muassa Espoolle ja Turulle.[54][55]

Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan hakeminen siirtyi Kelaan. Päätökset täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään tarvittaessa toimeentulotuen perusosan lisäksi, tekivät tuolloin edelleen kuntien sosiaalityöntekijät.[56] Vuoden 2023 alusta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta.[3] Perusosan siirtämisestä Kelaan päätettiin alun perin maaliskuussa 2014 hallituksen kehysriihessä. Tätä ratkaisua ajoivat erityisesti Vihreät.[57] Aiemmin maksatuksesta on vastannut oman asuinkunnan tai viimeisimmän asuinkunnan sosiaalivirasto tai myöhemmin sosiaali- ja terveysvirasto. Siirtoa on perusteltu muun muassa sillä, että asiakkaan kohtaama byrokratia vähenee, kun kaikki perustuet saa samalta luukulta Kelasta. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kunnista toisaalta katoaa niiden 1 800 hengen työpaikat, jotka ovat käsittelemässä tukipäätöksiä. Muun muassa tästä syystä ratkaisusta koituu noin 52,5 miljoonan euron säästöt.[58]

Toimeentulotuen alentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan alentaminen tulee kyseeseen, jos laiminlyö velvollisuuden pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Tällöin toimeentulotukea voidaan alentaa 20 % tai enintään 40 % perusosasta.[59]

Vuoden 2026 kokonaisuudistuksessa perusosan alentamista tiukennettiin. Jos täysi-ikäinen hakija ei Kelan kehotuksesta hae kuukauden kuluessa toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, joihin hänellä olisi oikeus, perusosaa alennetaan 50 prosentilla, ellei yksilö- ja perhekohtainen kohtuusharkinta estä alentamista. Vastaava 50 prosentin alentaminen voidaan tehdä, jos työkykyinen hakija ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.[18][60]

Perusosaa alennetaan myös, jos hakija on menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavasti niin, ettei hän ole määräaikaisesti tai toistaiseksi oikeutettu työttömyysetuuteen. Tällainen menettely on esimerkiksi tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ilman hyväksyttävää syytä. Kela saa tiedon näistä tilanteista työvoimapoliittisista lausunnoista. Perusosaa alennetaan tällöin ensin 20 prosenttia, ja jos alentamisen edellytykset jatkuvat kuukauden jälkeen, alentamista jatketaan 40 prosentilla. Työttömyysetuuden määräaikaisen katkoksen aikana alentaminen kestää katkoksen keston mukaisen ajan, ja toistaiseksi voimassa olevan menetyksen (työssäolovelvoite tai nuoren rajoitus) perusteella enintään kuusi kuukautta.[61]

Päätoimisella opiskelijalla, palkansaajalla, yrittäjällä, sairaalla henkilöllä tai vastaavilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.[62] Päätoimisen opiskelun kriteerit on määritelty opintotukilaissa[63] sekä työttömyysturvalaissa, [64] jossa on määritelty myös päätoimisen opiskelun päättymisestä.[65]

Kela päättää perusosan alentamisesta ja arvioi kuukausittain, täyttyvätkö alentamisen edellytykset. Samalla tehdään kohtuullisuusharkinta, jossa arvioidaan, ettei alentaminen vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa. Kohtuullisuusharkinnan tueksi Kela voi pyytää hyvinvointialueelta sosiaalihuollon lausunnon perusosan alentamiseen vaikuttavista seikoista, ja alentamisen yhteydessä asiakkaalle laaditaan tarvittaessa yhdessä sosiaalihuollon kanssa suunnitelma toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.[66]

Jos perusosan alentaminen perustuu siihen, että hakija ei ole menetellyt annetun ohjauksen mukaisesti, tulee annettu ohjaus ja sen laiminlyönti ilmetä päätöksestä. Päätöksestä on aina myös löydyttävä millä tavoin on arvioitu, ettei alentaminen vaaranna henkilön ihmisarvoisen elämisen edellyttämää turvaa ja ole kohtuutonta asiakkaalle.[67]

Muutoksen hakeminen päätökseen ja toiminnasta valittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukea koskevaan Kelan päätökseen haetaan muutosta tekemällä kirjallinen oikaisuvaatimus, joka on tehtävä viimeistään 30. päivänä siitä, kun asiakas on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisuvaatimukset käsittelee Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus. Oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos tämä myöntää valitusluvan.[68] Hyvinvointialueen tekemään täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen päätökseen voi vaatia oikaisua hyvinvointialueelta, ja oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.[68]

Jos asiakas on tyytymätön hyvinvointialueen sosiaalihuollosta saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä sosiaaliasiavastaavan (aiemmin sosiaaliasiamies) puoleen. Sosiaaliasiavastaava neuvoo asiakkaan oikeuksista ja auttaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä mutta ei tee päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisen ratkaisua.[69] Mikäli asiakas kokee saamansa kohtelun olevan lainvastaista, hän voi saada ilmaista lainopillista neuvoa julkisesta oikeusavusta.

Lainvastaisesta tai epäasiallisesta kohtelusta voi kannella:

  1. oikeuskanslerille tai
  2. eduskunnan oikeusasiamiehelle tai
  3. aluehallintovirastolle.

Toteutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuki perustuu lakiin toimeentulotuesta (1997/1412).[31] Lisäksi on useita muita lakeja, kuten lait sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).[70][71]

Toimeentulotukilaki toteuttaa osaltaan perustuslain 19 §:n 1 momenttia, joka sääntelee oikeutta sosiaaliturvaan.[25]

Toimeentulotuki rakentuu toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot, 7–7 b §), täydentävästä toimeentulotuesta (7 c §) sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta (13 §). Toimeentulotukilain 6 §:n mukaan tuen hakijan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää laskelman tekemistä.

Suomen oikeusjärjestelmä on katsonut, että toimeentulotukea voi hakea myös sähköpostitse. Asiaa on käsitelty Turun hallinto-oikeudessa 2010 [72].

Myös apulaisoikeuskansleri on vuonna 2012 saattanut yleiseen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti. Perusteluna on mainittu muun muassa, että sähköisen asioinnin mahdollistaminen toimeentulotukiasioissa olisi myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta perusteltua. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lainsäädännössä ei ole asetettu ehdotonta velvollisuutta järjestää mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Hän saattoi kuitenkin kaupungin tietoon näkemyksensä siitä, että tarjotessaan mahdollisuuden sähköiseen asiointiin viranomaisen tulee sallia sähköinen asiointi myös toimeentulotukiasioissa siitä huolimatta, ettei sähköpostitse lähetetyn viestin tietoturvaa pystytä varmistamaan. Tällöin viranomaisen on selkeästi tuotava esiin asiaan liittyvä tietoturvaongelma.[73]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 toimeentulotuen kokonaismenot olivat 765 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea maksettiin 710 miljoonaa euroa, täydentävää toimeentulotukea 31 miljoonaa ja ehkäisevää toimeentulotukea 20 miljoonaa euroa. Kuntouttavan työtoiminnan korvauksia maksettiin osana toimeentulotukea 4 miljoonan euron edestä.[74][75]

Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 703,3 miljoonaa euroa[76], mikä vastasi noin 1,4 prosenttia valtion 50,4 miljardin euron suuruisesta budjetista[77]. Tuen alikäyttö on yleistä ja kansalaisilta jäi saamatta toimeentulotukea vuonna 2010 yli 600 miljoonan euron edestä.[78][79] Perustoimeentulotuen hallinnolliset kustannukset olivat vuonna 2019 noin 100 milj.euroa[80]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 2024 yhteensä 804 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Perustoimeentulotukea myönnettiin 757 miljoonaa euroa, täydentävää toimeentulotukea 26 miljoonaa ja ehkäisevää toimeentulotukea 21 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden keskimäärin 515 euroa kuukaudessa, kun summa vuonna 2023 oli 497 euroa.[10] THL:n rekisteriin perustuvat luvut eivät sisällä valtion kokonaan korvaamaa toimeentulotukea, joten ne poikkeavat Kelan tilaston luvuista.[10]

Kelan tilaston mukaan, joka sisältää myös valtion kokonaan korvaaman tuen, pelkän perustoimeentulotuen kustannukset nousivat vuonna 2024 yhteensä 825 miljoonaan euroon eli 95 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kustannusten kasvu johtui osittain sosiaaliturvan leikkauksista ja Ukrainaa paenneille maksetusta tuesta. Leikkaukset lisäsivät tukea saaneiden kotitalouksien tukitarvetta, erityisesti niillä, jotka saavat useita etuuksia. Kelan tilastossa keskimääräinen tukisumma kasvoi kymmenen prosenttia 528 euroon kuukaudessa. Yli 60 prosenttia saajista oli yksin asuvia, ja yksinhuoltajat olivat yliedustettuina.[81]

Toimeentulotuki on verovapaa sosiaalietuus.[82]

Toimeenpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Kelaan tehtiin 1,6 miljoonaa perustoimeentulotuen hakemusta, josta 75 % tehtiin verkon välityksellä.[83] Vuonna 2021 toimeentulotukeen liittyen tehtiin 1,8 miljoonaa päätöstä. Näistä muuttui noin prosentti muutoksenhaussa. Osan käsittelijöistä on odotettu tekevän päivittäin 15 toimeentulotukeen liittyvää päätöstä.[12] Vuonna 2024 Kela otti vastaan 1 592 641 perustoimeentulotuen hakemusta, mikä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 (1 398 484 hakemusta). Kaikista hakemuksista noin neljäsosa hylätään, ja ensimmäistä kertaa hakevilla hylkäysosuus on jopa 60 prosenttia. Yleisin hylkäyksen syy on, että hakijan tulot ylittävät toimeentulotuen myöntämiseen oikeuttavan rajan.[84]

Kunnat olivat vuonna 2020 tyytyväisiä Kelan kehittämiin digitaalisiin palveluihin. Kiitosta sai asioinnin nimettömyys, joka on voinut estää tuen hakemista pienemmillä paikkakunnilla leimautumisen pelon vuoksi. Sähköinen asiointi koettiin kunnissa nopeaksi ja joustavaksi.[83] Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki siirtyi vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden hoidettavaksi.[3]

Tuen käsittelyn siirto Kelaan on tuonut sähköisen maksusitoumuksen apteekkiin, jota kunnat eivät voineet myöntää aikaisemmin. Asiakkaiden kohtelu on muuttunut tasa-arvoisemmaksi. Aikaisemmin eri kunnilla oli erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja laista.[83]

Maahanmuuttajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukea alkuvuonna 2020 saaneista 30 prosenttia puhui äidinkielenään vierasta kieltä, pääkaupunkiseudulla 51 prosenttia. Saajista 18 prosenttia ei ollut Suomen kansalaisia, pääkaupunkiseudulla 28 prosenttia.[11]

Kelan mukaan maahanmuuttaneet saavat etuuksia samoin periaattein kuin muut Suomessa vakituisesti asuvat. Maahanmuuttajataustaa voidaan eritellä tilastoista äidinkielen, kansalaisuuden tai syntymämaan perusteella, mutta kaikkiin tapoihin liittyy epätarkkuutta: esimerkiksi kaikki äidinkieleltään vieraskieliset eivät ole maahanmuuttaneita, ja kansalaisuus voi muuttua ajassa. Vieraskielisten osuus korostuu erityisesti työttömyysturvan ja lapsiperhe-etuuksien saajissa, mikä liittyy maahanmuuttaneiden muuta väestöä yleisempään työttömyyteen ja siihen, että työttömyysturva tukee osallistumista kotoutumispalveluihin, kuten kielikoulutukseen. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on kuitenkin noussut viime vuosina.[85]

Vuonna 2010 Helsingin väestöstä 8,2 prosenttia oli maahanmuuttajia, joihin kohdistui 27 prosenttia toimeentulotukimenoista. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla oli jopa suomalaista kantaväestöä vähemmän toimeentulotuen saajia, sillä he ovat muuttaneet useasti työn perässä. OECD-maista Turkista ja Virosta tulleilla oli suurin riski päätyä toimeentulotuen varaan. Korkein riski on Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleilla, joista tulevat maahanmuuttajat saavat myös vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea. Ero selittyy pääasiassa sillä, että heillä on keskimäärin enemmän tukikuukausia vuodessa kuin kantaväestöllä. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla tuensaajien suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea. Kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla. OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus kuitenkin laski maassaoloajan mukana.[86] Helsingissä vuonna 2013 toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.[87]

Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia aina vuoteen 2013 saakka. Espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli vuonna 2012 ulkomaalainen.[87]

Vuonna 2013 tuensaajia oli pelkästään Helsingissä lähes 2 500 odotettua enemmän, mikä aiheutti noin 21 miljoonan euron budjetin ylityksen. Budjetin ylitys maksoi siis noin 8 400 euroa per uusi toimeentulotuen saaja.[88]

Osa maahanmuuttaneille maksetusta perustoimeentulotuesta on ollut valtion kokonaan rahoittamaa tukea, jolla katetaan muun muassa pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien Ukrainaa paenneiden toimeentulotuki. Tämä valtion kokonaan rahoittama osuus yli kolminkertaistui vuonna 2024 edellisvuoden 31 miljoonasta 103 miljoonaan euroon, jolloin sen osuus kaikesta maksetusta perustoimeentulotuesta nousi 4 prosentista 12 prosenttiin. Valtion kokonaan rahoittama tuki päättyi huhtikuun 2025 alusta, minkä jälkeen sitä maksettiin enää 43 miljoonaa euroa ja osuus laski takaisin 4 prosenttiin.[89] Koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteri ei sisällä valtion kokonaan korvaamaa tukea, se ei näy THL:n tilastoissa toisin kuin Kelan tilastoissa.[10]

Toimeentulotukijärjestelmän kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian matala tuen taso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön tulo yksilölle ja hänen mahdolliselle aviopuolisolleen sekä hänen kanssaan mahdollisesti samassa taloudessa asuville lapsille, vanhemmille ja avopuolisolle[31]. Toimeentulotuen tarkoituksena on lisäksi mahdollistaa tuen tarpeessa olevien ihmisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan[90]. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin todennut, ettei toimeentulotuki riitä kattamaan edes kohtuullista minimikulutusta[16].

Tuen alikäyttö ja stigma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa merkittävä köyhyyttä lisäävä ongelma, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Syynä on se, etteivät kansalaiset saa riittävästi tietoa heille kuuluvasta sosiaaliturvasta ja se, etteivät kaikki toimeentulotukea tarvitsevat selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta. Tuen alikäyttöön liittyy myös on toimeentulotuen saajille sälytetty häpeällinen leima.[79][78]

Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan toimeentulotuen saajia oli puolta vähemmän kuin niitä ihmisiä, joiden tulot olivat niin alhaiset, että ne alittivat toimeentulotukikynnyksen. Pienituloisista ruokakunnista ja aviopareista, jotka eivät saa toimeentulotukea, osalla on pankissa rahaa tai varallisuutta, joka estää toimeentulotuen saannin ja osa ei halua hakea toimeentulotukea.[91]

So­siaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan entistä useampi hyvin toimeentulevan perheen nuori hakee toimeentulotukea, koska vanhempien tulot eivät vähennä kotona asuvan 18-vuotiaan toimeentulotukeen ja satojen eurojen kuukausitukea on helppo hakea netitse.[92]

Suosii yksin asumista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalityöntekijä Ilkka Paukkusen mukaan sekä yleinen asumistuki että toimeentulotuki suosivat yksin asumista, mikä kannustaa elämään sosiaaliturvalla kalliissa asunnoissa ja näin lisää syrjäytymisen riskiä ja kustannuksia. Toimeentulotuessa ero on 70 euroa verrattuna perhe- tai kimppa-asumiseen, mutta yleisen asumistuen voi menettää kokonaan puolison tulojen vuoksi.[93] Helsingin Sanomat kertookin matalatuloisten muuttaneen erilleen saadakseen lisää sosiaaliturvaa.[92]

Puolisoiden taloudellinen eriarvoisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus toimeentulotukeen ei perustu yksilön omien tulojen pienuuteen tai yksilön pakollisiksi tai kohtuullisiksi katsottujen menojen suuruuteen, vaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen ja menojen tarkasteluun. Tämän käytännön taustalla vallitsee olettamus siitä, että kotitalouden jäsenillä olisi kaikilla samat oikeudet käyttää kotitalouden jäsenten tulojen ja varallisuuden summaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan saman kotitalouden jäsenten välillä saattaa vallita suuria tulo- ja hyvinvointieroja.[94] Vain puolet suomalaisista pariskunnista ilmoittaa elävänsä sellaisessa yhteistaloudessa, joka kattaa myös henkilökohtaiset menot. Lisäksi vain reilulla neljänneksellä tällaisista pariskunnista on yhteinen palkkatili.[95]

Se, että pariskunnan toisen osapuolen pitää jatkuvasti pyytää rahaa pienituloiselta puolisoltaan, saatetaan kokea niin ahdistavaksi, että jopa lapsiperheen vanhemmat muuttavat mieluummin erilleen[96].

Vakuutuksen rikos- ja tapaturmakorvaus lasketaan tuloksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli toimeentulotukea saava henkilö joutuu rikoksen tai tapaturman uhriksi, menettää hän korvauksensa. Jos pesukone rikkoontuu ja vakuutusyhtiö korvaa, lasketaan korvaukset tuloksi eli tukea lasketaan saman verran. Myös vaikkapa pahoinpitely- tai raiskauskorvaus voidaan lukea varallisuudeksi ja vähentää toimeentulotuesta. Sosiaalitoimistolla on asiassa harkintavaltaa, mikä tarkoittaa, että samassa tilanteessa eri puolilla Suomea oleva voi joutua kahden erilaisen päätöksen uhriksi.[97]

Virheelliset päätökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Kelan sisäisen tutkinnan mukaan vain 80 % päätöksistä oli oikein. Viidesosassa ratkaisu oli väärin tai sitä ei arvioitu oikeaksi. Toimeentulotuen päätöksissä on ollut jatkuvasti virheitä työntekijöiden kiireen vuoksi. Yleisimmin virheissä on huomioitu tulot tai menot väärin.[12]

Monet toimeentulotuen saajat eivät tiedä heidän päätöksensä olevan väärin. Sosiaaliasiamies Satu Loipon mukaan päätöksissä on selviä virheitä, mitä tavallisen ihmisen ei ole mahdollista huomata. Osalta hakijoista oli saattanut jäädä saamatta satoja euroja tukea, johon hän oli oikeutettu. Vuonna 2019 Kela teki 9 958 virheellistä päätöstä toimeentulotuesta, jotka se korjasi muutosmenettelyssä. Vuonna 2020 virheellisiä päätöksiä korjattiin 7 213.[12]

Apulaisoikeuskansleri vaati Kelalta vuoden 2021 alussa Kelalta puuttumaan päätöksiin niiden laadun parantamiseksi. Hallinto-oikeuksissa on huomattu, että Kelan lausunnoissa ei ollut käytetty yksilöllistä harkintaa, niiden laatu oli heikkotasoista ja lausunnot olivat puutteellisia.[12]

Kela on sittemmin lopettanut sisäisen tarkistuksen tekemisen toimeentulotukipäätöksille. Yleisradion MOT-ohjelma teki Kelalle tietopyynnön laadunvalvontaan liittyen, mutta Kelan toimittamat asiakirjat olivat puutteellisia ja niissä oli myös virheitä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todetaan, että Kelan valvontaa toimeentulotukeen pitäisi kehittää, sillä sitä ei valvo mikään taho.[12]

Haavoittuvassa asemassa olevien vaikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuen hakemisessa eniten ongelmia on heillä, jotka asuvat kaukana Kelan palvelupisteistä. Ongelmia on myös niillä, jotka eivät osaa tai pysty asioida verkossa. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laineen mukaan kaikilla ei ole käytössä internet-yhteyttä ja prepaid-liittymiä käyttäville Kelaan soittaminen on hankalaa puhelun maksullisuuden vuoksi.[83]

Palveluiden siirto Kelaan on heikentänyt pienituloisten eläkeläisten asemaa. Sosiaalialan ammattilaisten mukaan heille henkilökohtainen palvelu olisi avuksi. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulosaluejohtaja Leila Kankaisen ja tulosyksikköpäällikkö Kati Saarelan mukaan hakijoiden ongelmat voivat pahentua entisestään kaavamaisen päätöksenteon seurauksena. Tampere palvelupäällikkö Taru Herrasen mukaan asunnottomille tarvittaisi oma käsittelijä Kelaan, koska he ovat erityisen tuen tarpeessa.[83]

Toimeentulotuki muissa maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa toimeentulotukijärjestelmiä on käytössä Suomen ohella esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. Itävallassa tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja on sidoksissa paikallisviranomaisten tarveharkintaan.lähde? Eteläisessä Euroopassa järjestelmä on käytössä vähäisemmässä määrin, on vielä kehittymisasteella ja voi riippua kulloinkin käytössä olevista budjettivaroista. Yhä useammassa maassa tuen saannin vaatimuksiin liitetään aktivointivelvollisuus. Toisaalta usein annetaan mahdollisuus tehdä pienituloista työtä ilman pelkoa seuraamuksista kuten palkan vähentämisestä myönnetystä tuestalähde?.

Toimeentulotuen nimi eri maissa:

  • Alankomaat Alankomaat: Algemene bijstand, Wet werk en bijstand
  • Brasilia Brasilia: Bolsa Familia
  • Yhdistynyt kuningaskunta Britannia: Income Support
  • Espanja Espanja: alueittain eri nimellä, kuten Renta Básica ja Renta Mínima de Inserción
  • Irlanti Irlanti: Supplementary Welfare Allowance
  • Islanti Islanti: Félagsleg aðstoð
  • Italia Italia: Minimo vitale (tai reddito minimo)
  • Itävalta Itävalta: Sozialhilfe
  • Kanada Kanada: kullakin provinssilla on oma järjestelmänsä, Quebecissä se on nimeltään Bien être social eli social welfare
  • Liechtenstein Liechtenstein: Sozialhilfe
  • Luxemburg Luxemburg: Revenu minimum garanti (RMG)
  • Norja Norja: Stønad til livsopphold
  • Portugali Portugali: Rendimento mínimo garantido
  • Ruotsi Ruotsi: Ekonomisk bistånd
  • Saksa Saksa: Sozialhilfe, Bürgergeld
  • Suomi Suomi: Toimeentulotuki, Utkomststöd
  • Sveitsi Sveitsi: (ranskaksi) Revenu minimal de réinsertion (RMR)
  • Tanska Tanska: Social Bistand
  • Viro Viro: Toimetulekutoetus

Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimeentulotuen taso on korkeampi ja saajien määrä lähes kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Ruotsin lainsäädäntö veisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan tuen puolelta Suomen tuensaajista. Siinä tarveharkinta on tiukempi ja esimerkiksi oma asunto pitää tuen alun jälkeen myydä. Suomessa myös paljon suurempi osa tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Ruotsissa alikäyttö on yleistä. Syynä ovat tuen hakemisen vaiva, byrokratia, stigma ja tiedon puute. Suomessa sai myös tienata enemmän ansiotuloja tuen rinnalla.[98]

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään virallisesti taloudelliseksi tueksi (ruots. ekonomisk bistånd), tosin sitä kutsutaan kansankielessä usein myös sen vanhalla nimellä sosiaalitueksi (ruots. socialbidrag) ja sitä myöntää kunnan sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Suomen toimeentulotuen perusosaa vastaa toimeentulotuki (ruots. försörjningsstöd). Sen suuruus perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, "riksnormen för försörjningsstöd", joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2 980 kruunua) ja talouden yhteisistä kustannuksista (950 kruunua). Yhteensä summaksi tulee 3 930 kruunua (noin 406,92 €) vuonna 2017.[99]

Ruotsissa maahanmuuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä.[86]

Eläkeläisillä on oikeus Suomen Kelaa vastaavan Vakuutuskassan maksamaan vanhusten toimeentulotukeen (äldreförsörjningsstöd).

Norja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Trondheimin kunnan sosiaalivirastosta maksettiin sosiaaliapua (økonomisk sosialhjelp til livsopphold i Trondheim kommune) vuonna 2014 yli 18-vuotiaille yksineläjille 6 570 Norjan kruunua (noin 725 €) sekä avo- ja aviopareille 9 300 Norjan kruunua (n. 1 050 €) kuukaudessa vuonna 2014.[100]

Tanska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio-osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessamilloin?. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Belgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa viimesijaista tukea myönnetään Belgiassa asuville, kodittomille ja hyväksytyille poliittisille pakolaisille, jotka ovat muukalaisrekisterissä. Minimi-ikä on 18 vuotta. 18–25-vuotiaille on pakollista osallistua aktivointiohjelmaan, elleivät terveydelliset syyt ole esteenä. Jos asiakas ei suostu aktivointiin, tuki voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yli 25-vuotiaille aktivointi on vapaaehtoista. Tuen määrä on yhdessä asuville 429,66 €, yksin asuvalle 644,44 € ja lapsiperheiden vanhemmille 859,31 €.milloin?

Ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa tuen nimi on RSA eli Revenu de solidarité active, joka korvasi vuonna 2009 aiemman tukimuodon RMI (Revenu minimum d'insertion).[101] Tukea saadakseen täytyy pääsääntöisesti olla vähintään 25-vuotias tai olla lapsia huollettavana. Ulkomaalaisella täytyy olla oleskelulupa ja hänen täytyy olla asunut maassa ainakin viisi vuotta. Yksin asuvan tuen kuukausittainen kiinteä perusmäärä on 1. huhtikuuta 2026 alkaen 651,69 euroa, josta vähennetään hakijan muut tulot ja asumistuki.[101]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11. PDf-versio
  • Socialstyrelsen (Sverige) (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 5.12.2020.
  2. 1 2 3 Usein kysyttyä toimeentulotuesta 21.2.2023 (päivitetty). Kela. Viitattu 26.6.2023.
  3. 1 2 3 Toimeentulotukilain muutokset voimaan vuoden 2023 alusta Sosiaali- ja terveysministeriö. 8.12.2022. Viitattu 13.12.2022.
  4. ↑ Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 27 f § Finlex. Viitattu 6.7.2026.
  5. ↑ Milka Valtanen: Entistä useampi elää tukien varassa, mutta perusturva riittää yhä harvemmin elämiseen – Leikkaukset osuneet eniten työttömiin Kuntalehti. 5.3.2019. Viitattu 18.6.2024.
  6. ↑ Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Työkyvyttömien määrä on ollut laskussa koko pandemian ajan – Masennus vie silti eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä Yrittajat.fi. 9.3.2022. Viitattu 19.6.2024.
  8. ↑ Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä | Eläketurvakeskus (ETK) www.sttinfo.fi. Viitattu 28.2.2023.
  9. ↑ Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta Yle Uutiset. 15.2.2021. Viitattu 16.12.2022.
  10. 1 2 3 4 5 Toimeentulotuki 2024 Tilastoraportti 28/2025. 13.5.2025. THL. Viitattu 6.7.2026.
  11. 1 2 Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020.
  12. 1 2 3 4 5 6 Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta Yle Uutiset. 15.2.2021. Viitattu 13.12.2022.
  13. ↑ Pirskanen, Anne: Toimeentulotukea saa yhä useampi Yle Uutiset. 23.9.2013.
  14. 1 2 Irene Roivainen, Jari Heinonen, Satu Ylinen: Köyhä byrokratian rattaissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2011. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2011/08/Roivainen_Heinonen_Ylinen.pdf
  15. ↑ Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa Tutkimusblogi. 16.12.2020. Viitattu 10.2.2021.
  16. 1 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3
  17. ↑ Juhani Saarinen ja Jaana Savolainen: Toimeentulotuella elävien joukko kasvaa. Helsingin Sanomat 18.1.2012. A6.
  18. 1 2 3 4 5 Toimeentulotuen muutokset tulevat voimaan 1.2.2026 15.1.2026. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 6.7.2026.
  19. ↑ Hallituksen esitys HE 116/2025 vp eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta 22.9.2025. Finlex. Viitattu 6.7.2026.
  20. ↑ Jussi Tervola, Merita Mesiäislehto, Joonas Ollonqvist: Smaller net or just fewer to catch? Disentangling the causes for the varying sizes of minimum income schemes. International Journal of Social Welfare, 16.8.2022, s. ijsw.12553. doi:10.1111/ijsw.12553 ISSN 1369-6866 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  21. ↑ Toimeentulotuki 2017 Tilastoraportti 1/2019. 30.1.2019. THL. Viitattu 26.6.2023.
  22. ↑ Perusosan määrä Kela. Viitattu 10.3.2026.
  23. 1 2 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 14.11.2016. Kela. Viitattu 17.3.2017.
  24. ↑ Toimeentulotuessa huomioitavat asumisen kustannukset on säädetty vuodelle 2026 6.11.2025. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 6.7.2026.
  25. 1 2 Toimeentulotuki – Opas toimeentulotukilain soveltajille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4 (PDF) 2013. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 16.3.2017.
  26. ↑ Toimeentulotuki Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.6.2023.
  27. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 2.1.2023.
  28. ↑ FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 358/2014 www.finlex.fi. Viitattu 2.1.2023.
  29. ↑ Mitä on myytävä ennen kuin Kela antaa toimeentulotukea? Mahdollisesti ainakin auto Yle Uutiset. 5.5.2017. Viitattu 2.1.2023.
  30. ↑ Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Tampere.fi. Viitattu 17.3.2017.
  31. 1 2 3 4 5 Laki toimeentulotuesta
  32. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 88-89.
  33. ↑ Hallinto-oikeuden päätös, Helsingin HAO, Diaarinumero: 05821/01/4f010, Antopäivä: 24.5.2002, Taltio: 02/0317/2. Toimeentulotuki Suomessa, Toimeentulotuki, Toimeentulotuen saajana Suomessa, Opas. http://www.toimeentulotuki.net/tilinrahat.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Helsingin HAO 11.09.2020 H357/2020 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  35. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 83.
  36. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 26.9.2023.
  37. ↑ Elatusapu ja lapsikorotus - Minilex Minilex.fi. Viitattu 27.9.2023.
  38. ↑ Työelämä | Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannattaisi ottaa työtä vastaan – Johan paljastaa oman laskelmansa, joka osoittaa tilanteen järjettömyyden Helsingin Sanomat. 19.5.2022. Viitattu 26.9.2023.
  39. ↑ Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 23.5.2000, taltio 939
  40. ↑ Tutkijat: lähestymme luokkayhteiskuntaa. Anna-Riitta Sippola. Helsingin Sanomat 9.3.2011, s. A9.
  41. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille.
  42. 1 2 3 4 5 Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.3 Tulojen huomioiminen 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  43. ↑ Turun HAO 16.02.2011 11/0094/2 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  44. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luvut 1.4 Varojen huomioiminen ja 1.5 Asumismenot 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  45. 1 2 3 4 Toimeentulotuki. KELA 10.06.2024. https://www.kela.fi/etti/Toimeentulotuki.pdf
  46. ↑ laki toimeentulotuesta, 12 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412#L2P12
  47. ↑ admin: Toimeentulotukea ei voitu periä takaisin kuolinpesäosuudesta, jota rasitti toisten osakkaiden hallintaoikeus Asianajajaliitto. 15.1.2018. Viitattu 9.12.2024.
  48. ↑ Toimeentulotuki - Käytettävissä olevat varat - Omistuksessa oleva kiinteistö - Kiinteistön realisointi toimeentulotuen myöntämisen edellytyksenä - Aika taloudellisen tilanteen järjestämiseksi. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2012/201203083
  49. ↑ Oikeusasiamiehen päätös. 19.2.2021. EOAK/1104/2020. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ. https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/1104/2020
  50. ↑ Hämeenlinnan HAO 12.12.2017 17/0577/1 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  51. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.7 Toimeentulotuen hakeminen 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  52. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.7.10 Käsittelyaika 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  53. ↑ Yle: Moni kunta venyttää laittomasti toimeentulotuen maksamista Julkaistu: 27.5.2012 Viitattu: 23.4.2014
  54. ↑ Helsingin Sanomat: Espoolle taas risuja toimeentulotuen jonoista. Julkaistu 4.3.2011 Viitattu: 23.4.2014
  55. ↑ Kansan Uutiset: "Turun toimeentulotuen jono lainvastainen" Julkaistu: 1.4.2009 Viitattu: 2014
  56. ↑ Yle: "Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – "Monille sosiaalitoimeen meno on iso kynnys"" Julkaistu 5.4.2014 Viitattu: 5.4.2014
  57. ↑ Taloussanomat: "Näin hallitus haalii 2,3 miljardia euroa" Julkaistu: 26.3.2014 Viitattu: 26.3.2014
  58. ↑ Vihreä blogi: "Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa (Arkistoitu – Internet Archive)" Julkaistu: 12.11.2013 Viitattu: 26.3.2014
  59. ↑ Perusosan määrän alentaminen kela.fi. Viitattu 13.11.2017.
  60. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luvut 1.1.5.1–1.1.5.2 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  61. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.1.5.3 Työttömyysetuuden menetys työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn vuoksi 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  62. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 21.11.2017.
  63. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Opintotukilaki 65/1994 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 29.11.2017. Viitattu 21.11.2017.
  64. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  65. ↑ – Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  66. ↑ Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.1.5 Perusosan alentaminen 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  67. ↑ Satu Loippo: AOA_Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva päätös oli virheellinen pikassos.fi. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  68. 1 2 Toimeentulotuki – etuusohje, luku 1.13 Muutoksenhaku 25.6.2026. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  69. ↑ Potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 6.7.2026.
  70. ↑ http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
  71. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159
  72. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Toimeentulotukea+saa+hakea+s%C3%A4hk%C3%B6postilla/1135261476864 (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat: "Toimeentulotukea saa hakea sähköpostilla"
  73. ↑ http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121785 Finlex: Valtioneuvoston oikeuskansleri "Toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti"
  74. ↑ Toimeentulotuki 2016. https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki (Arkistoitu – Internet Archive)
  75. ↑ THL: Toimeentulotuki 2021 : Toimeentulotuen saajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna www.julkari.fi. 2022. Viitattu 13.12.2022.
  76. ↑ Toimeentulotuen menot 2011. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr10_12.pdf
  77. ↑ Valtion vuoden 2012 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&action=submit
  78. 1 2 MTV Uutiset: Vain puolet oikeutetuista hakee toimeentulotukea (Arkistoitu – Internet Archive). Julkaistu: 27.2.2014 Viitattu: 23.4.2014
  79. 1 2 YLE: Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea Julkaistu: 9.1.2012 Viitattu: 30.6.2014 yle.fi.
  80. ↑ https://sosiaalivakuutus.fi/asiantuntijat-toimeentulotuen-siirto-kelaan-on-helpottanut-pienituloisimpien-tilannetta/
  81. ↑ Kelan tuore tilasto paljastaa yllättävän muutoksen perus­toimeen­tulotuen kustannuksissa Yle Uutiset. 20.2.2025. Viitattu 20.2.2025.
  82. ↑ Verovapaat Sosiaalietuudet[vanhentunut linkki]
  83. 1 2 3 4 5 Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä Yle Uutiset. 19.5.2020. Viitattu 13.12.2022.
  84. ↑ Kela receives more applications for basic social assistance than previously – one in four applicants fails to meet criteria 3.12.2025. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  85. ↑ Jauhiainen, Signe (haastateltu): Kelan etuudet tukevat maahanmuuttaneiden toimeentuloa ja kotoutumista Kelan tietotarjotin. 11.11.2024. Viitattu 6.7.2026.
  86. 1 2 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1
  87. 1 2 MTV Uutiset: "Helsingissä joka neljäs toimeentulotuen saaja ulkomaalainen". (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu 19.01.2014 Viitattu: 22.1.2014
  88. ↑ http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_tarvitaan_helsingissa_21_miljoonaa_odotettua_enemman/6963421
  89. ↑ Perustoimeentulotuki 2025 Kelan tilastojulkaisut. Kela. Viitattu 6.7.2026.
  90. ↑ Perusturva riittää harvoin kohtuulliseen kulutukseen. 30.12.2013. http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/id/1410030 (Arkistoitu – Internet Archive)
  91. ↑ Susan Kuivalainen: Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Sivu 51.
  92. 1 2 Sosiaaliturva on muuttumassa ”köyhäinavusta” perusoikeudeksi – ja hyvä niin, sanoo Kelan asiantuntija Helsingin Sanomat. 15.5.2017.
  93. ↑ Yksin asuva saa yleensä suurempaa toimeentulotukea kuin kimppakämpässä elävä – kannustaako tukijärjestelmä yksin asumiseen? Helsingin Sanomat. 27.7.2017.
  94. ↑ Anderson, M., F. Bechhoffer ja J. Gershuny (toim.): The social and political economy of the household. Oxford University Press 1994. New York
  95. ↑ Elina Lappalainen: Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Helsingin Sanomat 10.11.2010, B6.
  96. ↑ Työelämä | Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannattaisi ottaa työtä vastaan – Johan paljastaa oman laskelmansa, joka osoittaa tilanteen järjettömyyden Helsingin Sanomat. 19.5.2022. Viitattu 27.9.2023.
  97. ↑ Poliisi-tv: Köyhän ei kannata ottaa turpaansa. (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu: 22.2.2013 Viitattu: 22.4.2014
  98. ↑ Tutkimus: Suomessa on Ruotsiin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia, myös tuen määrä on täällä suurempi Helsingin Sanomat. 21.4.2021.
  99. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) Sosiaalihallituksen sivusto
  100. ↑ http://www.trondheim.kommune.no/content/1117737311/Satser-for-okonomisk-sosialhjelp-til-livsopphold-i-Trondheim-kommune-fra-1.-januar-2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  101. 1 2 Décret n° 2026-220 du 30 mars 2026 portant revalorisation du montant forfaitaire du revenu de solidarité active 30.3.2026. Légifrance. Viitattu 6.7.2026. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&oldid=24104149”