Pyroligniinihappo
Pyroligniinihappo (myös puuhappo, engl. pyroligneous acid tai wood vinegar) on puun ja muun lignoselluloosapitoisen biomassan pyrolyysissä eli kuivatislauksessa syntyvä nestemäinen kondensaatti. Sitä muodostuu erityisesti puun hiiltämisen ja perinteisen tervanvalmistuksen yhteydessä, kun kuumennuksessa vapautuvat kaasut ja höyryt jäähdytetään ja tiivistetään nesteeksi.[1]
Kyseessä ei ole yksittäinen kemiallinen yhdiste, vaan pyrolyysissä muodostuvien orgaanisten yhdisteiden seos. Koostumus riippuu käytetystä raaka-aineesta sekä pyrolyysiolosuhteista.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyroligniinihappoa syntyy biomassan pyrolyysissä, jossa orgaaninen materiaali hajoaa korkeissa lämpötiloissa hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa. Prosessin aikana vapautuvat kaasut ja höyryt johdetaan lauhduttimeen, jossa ne tiivistyvät nestemäiseksi tuotteeksi.[2]
Kansankielessä tervanpolton yhteydessä syntyvistä nestemäisistä sivutuotteista on käytetty nimitystä tervavesi eli ”tervan kusi”, joka on voinut viitata sekä vesipitoiseen happamaan fraktioon (puuhappo) että kevyempiin orgaanisiin öljyfraktioihin (terpeenit). Näiden koostumus vaihtelee valmistusprosessin ja lämpötilan mukaan.
Koostumus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyroligniinihappo on monimutkainen orgaanisten yhdisteiden seos, joka sisältää pääasiassa vettä sekä lukuisia erilaisia orgaanisia yhdisteitä. Siitä on tunnistettu muun muassa etikkahappoa, metanolia, asetonia sekä fenolisia yhdisteitä.
Koostumus vaihtelee merkittävästi lähtöaineen ja pyrolyysiolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi lehtipuiden ja havupuiden välillä on havaittu eroja, ja myös lämpötila sekä prosessin kesto vaikuttavat lopputulokseen.[3]
Tästä syystä pyroligniinihappoa ei yleensä käsitellä yksittäisenä kemiallisena aineena vaan vaihtelevakoosteisena seoksena, jonka tarkka kemiallinen profiili riippuu tuotantomenetelmästä.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyroligniinihappoa on tutkittu useissa sovelluksissa sen sisältämien orgaanisten yhdisteiden vuoksi, mutta sen käyttö ei ole kaikilta osin vakiintunutta.
Joissakin tutkimuksissa sen on raportoitu vaikuttavan kasvien kasvuun ja maaperän mikrobistoon. Vaikutukset riippuvat kuitenkin pitoisuudesta, käsittelytavasta ja lähtömateriaalista.
Lisäksi sen sisältämiä yhdisteitä, erityisesti orgaanisia happoja ja fenolisia komponentteja, on tutkittu mahdollisten antimikrobisten ominaisuuksien vuoksi laboratorio-olosuhteissa.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyroligniinihappoa on muodostunut perinteisen puun hiiltämisen ja tervanvalmistuksen yhteydessä sivutuotteena. Tervahaudoissa syntynyttä kondensaattia on voitu kerätä erillisenä nesteenä puun hiiltymisen aikana.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antimicrobial potential of pyroligneous extracts – a systematic review and technological prospecting PubMed Central. Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Antimicrobial potential of pyroligneous extracts – a systematic review and technological prospecting PubMed Central. Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Antimicrobial potential of pyroligneous extracts – a systematic review and technological prospecting PubMed Central. Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Antimicrobial potential of pyroligneous extracts – a systematic review and technological prospecting PubMed Central. Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Kujanpää, Elisa: Terva – historia, valmistus ja käyttö Theseus. Viitattu 24.6.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PubChem: Pyroligneous acids (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Pyroligneous acid (englanniksi)
