Polyfenolit
Polyfenolit ovat ryhmä kasveissa olevia aineita, jotka sisältävät useamman kuin yhden fenoliryhmän.
Polyfenoleita esiintyy lähes kaikissa kasveissa. Monet polyfenolit sisältävät väriaineita. Polyfenolit antavat esimerkiksi kukille pölyttäjiä houkuttelevan värityksen ja torjuvat lisäksi tuholaisia ja kasvitauteja.[1]
Polyfenolit jaetaan usein neljään pääluokkaan: fenoliset hapot, flavonoidit, stilbeenit ja lignaanit.
Polyfenoleilla on monia erilaisia terveysvaikutuksia. Ne muun muassa heikentävät ihmisellä ravinnon raudan imeytymistä[2], mutta omaavat monia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi sydäntä suojaavat vaikutukset [3], sekä alentunut riski sairastua 2-tyypin diabetekseen[4].
Runsaasti polyfenoleita sisältävät mm. marjat, punasipuli, tumma suklaa, vihreä tee ja punaviini.[5]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Polyfenolit voidaan jakaa rakenteensa perusteella kahteen alaryhmään. Hydrolysoitavissa olevat tanniinit ovat glukoosin tai muiden sokereiden ja gallushapon estereitä. Toinen alaryhmä ovat fenyylipropanoidit, joita ovat muun muassa ligniinit, flavonoidit ja kondensoituneet tanniinit.lähde?
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahvin ja teen polyfenolit estävät raudan imeytymistä ravinnosta. Esimerkiksi 1,5 desilitraa mustaa kahvia estää 60 prosenttisesti aterialla nautitun ei-hemiraudan imeytymisen ja tee 70–90 prosenttisesti.[6]
Polyfenoleita runsaasti saavilla on peräti 37% pienempi kuolleisuus verrattuna polyfenoleita vähiten saaneisiin[7]. Toisessa espanjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että pienempään kuolleisuuteen yhdistyvät erityisesti polyfenolit, joita saadaan lehtisalaatista, pinaatista, ekstraneitsytoliiviöljystä, vihreistä oliiveista, punaviinistä ja kahvista[8]
Suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että eniten flavonoideja saaneilla oli peräti 46 prosenttia pienempi riski kuolla sepelvaltimotautiin[9]
Ranskalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin sopivan polyfenolien yhdistelmän olevan yhteydessä 50 prosenttia pienempään dementian ja Alzheimerin taudin riskiin, kun polyfenoleita oli saatu runsaasti. Sopiva polyfenolien sekoitus muodostui, kun ruokavalioon kuului pähkinöitä, sitrushedelmiä, marjoja, vihreitä lehtivihanneksia, soijaa, viljoja, oliiviöljyä, punaviiniä ja teetä [10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anne-Maria Pajari: Miksi marjoja kannattaa syödä? Tiede-lehti 5/2023, s. 34–35.
- ↑ Beck, K. L., Conlon, C. A., Kruger, R. & Coad, J.: Dietary Determinants of and Possible Solutions to Iron Deficiency for Young Women Living in Industrialized Countries: A Review. Nutrients, 19.9.2014, 6. vsk, nro 9, s. 3747–3776. PubMed:25244367 doi:10.3390/nu6093747 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Grosso, G., Stepaniak, U., Micek, A., Kozela, M., Stefler, D., Bobak, M. & Pajak, A.: Dietary polyphenol intake and risk of type 2 diabetes in the Polish arm of the Health, Alcohol and Psychosocial factors in Eastern Europe (HAPIEE) study pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. (englanniksi)
- ↑ Mendonça, R. D., Carvalho, N. C., Martin-Moreno, J. M., Pimenta, A. M., Lopes, A. C. S., Gea, A., Martinez-Gonzalez, M. A. & Bes-Rastrollo, M.: Total polyphenol intake, polyphenol subtypes and incidence of cardiovascular disease: The SUN cohort study pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. (englanniksi)
- ↑ Harju, J.: Polyfenolit ylläpitävät monipuolisesti terveyttämme suomenterveysravinto.fi. 02.01.2024.
- ↑ Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi www.iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ Tresserra-Rimbau, A., Rimm, E. B., Medina-Remón, A., Martínez-González, M. A., López-Sabater, M. C., Covas, M. I., Corella, D., Salas-Salvadó, J., Gómez-Gracia, E., Lapetra, J., Arós, F., Fiol, M., Ros, E., Serra-Majem, L., Pintó, X., Muñoz, M. A., Gea, A., Ruiz-Gutiérrez, V., Estruch, R., Lamuela-Raventós, R. M.: Polyphenol intake and mortality risk: a re-analysis of the PREDIMED trial PREDIMED Study Investigators. PubMed:24886552 PubMed Central:4102266 doi:10.1186/1741-7015-12-77
- ↑ Mérida, D. M., Vitelli-Storelli, F., Moreno-Franco, B., Rodríguez-Ayala, M., López-García, E., Banegas, J. R., Rodríguez-Artalejo, F., Guallar-Castillón, P.: Polyphenol intake and mortality: A nationwide cohort study in the adult population of Spain pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. PubMed:37290979 doi:10.1016/j.clnu.2023.05.020
- ↑ Knekt, P., Järvinen, R., Reunanen, A., Maatela, J.: Flavonoid intake and coronary mortality in Finland: a cohort study pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. PubMed:8597679 PubMed Central:2349921 doi:10.1136/bmj.312.7029.478
- ↑ Lefèvre-Arbogast, S., Gaudout, D., Bensalem, J., Letenneur, L., Dartigues, J.-F., Hejblum, B. P., Féart, C., Delcourt, C. & Samieri, C.: Pattern of polyphenol intake and the long-term risk of dementia in older persons pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. PubMed:29703769 doi:10.1212/WNL.0000000000005607
