Nikkeliallergia
| Nikkeliallergia | |
|---|---|
| Syyt | Kontakti nikkelin kanssa |
| Oireet | kutina, hilseily, turvotus |
| Ehkäisy | Kontaktia nikkeliä sisältävien esineiden kanssa vältettävä |
| Luokitus | |
| ICD-10 | L23.0 |
| Huom.! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Nikkeliallergia on allerginen reaktio, joka johtuu nikkelin kosketuksesta ihmisen ihoon.[1][2][3][4]
Ilmeneminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nikkeliä käytetään joidenkin esineiden valmistuksessa, muttei sitä saa liueta viikon kuluessa 0,5 mikrogrammaa enempää neliösentin kokoiselle ihoalueelle.[1][5] Nikkeliä voivat sisältää esimerkiksi lävistyskorut, sormukset, vaatteiden niitit ja vetoketjut, silmälasien sangat tai jousisoittimien ja puhaltimien metalliset osat.[2][3]
Allergia ilmenee alle viikossa kosketuksesta nikkelin kanssa, yleensä kutinana ja sitten esimerkiksi punoituksena ja lievänä turvotuksena. Reaktio alkaa kosketuskohdasta, mutta voi levitä laajemmalle. [2][3]
Patofysiologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nikkeliallergia perustuu viivästyneeseen allergiamekanismiin (hypersensitiivisyyden tyyppi IV), joka on tyypillisin esimerkki viivästyneestä kosketusallergiasta.[4][6][7]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihottuma paranee muutaman viikon kuluessa välttämällä kontaktia nikkeliin. Hydrokortisonivoidetta voidaan käyttää ihottuman paranemisen nopeuttamiseen.[2][3]
Nikkeliallergia, kuten muutkin viivästyneet soluvälitteiset allergiat, todetaan ns. "lapputestillä" lääkärin toimesta.[1][4] Lapputestissä allergeeni levitetään testiliuskoihin, eli ihotestilapuille, joissa on alumiinikuvut. Liuskat kiinnitetään teipin avulla potilaan iholle (usein käsiin tai selälle). Testialueet tarkastetaan ensimmäisen kerran noin kahden vuorokauden kuluttua testin aloittamisesta. Lopulliset tulokset tulkitaan 3–5 vuorokauden kuluttua, kun on havaittavissa kutinaa, punoitusta, turvotusta tai rakkuloita.[8]
Lainsäädäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2001 voimaan astuneen nikkelidirektiivin mukaan haitallisia tuotteita ei saa myydä.[9] Suomen Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan valmistajat eivät aina noudata direktiiviä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Nikkeliallergia www.allergia.fi. Viitattu 18.3.2025.
- 1 2 3 4 Ahlström MG, Thyssen JP, Wennervaldt M, et al: Nickel allergy and allergic contact dermatitis: A clinical review of immunology, epidemiology, exposure, and treatment. s. 227–241. Contact Dermatitis., 2019.
- 1 2 3 4 Darlenski R, Kazandjieva J, Pramatarov K.: The many faces of nickel allergy. s. 523-530. Int J Dermatol, 2012.
- 1 2 3 Allergiat Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ Ahlström MG, Thyssen JP, Menné T, Johansen JD.: Prevalence of nickel allergy in Europe following the EU Nickel Directive – a review. s. 193–200. Contact Dermatitis, 2017. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kukkonen AK, Pelkonen A, Mäkinen-Kiljunen S et al.: Komponenttitutkimukset parantavat allergioiden diagnostiikkaa. (70:407-11) Suom Lääkärilitto, 2015.
- ↑ Haahtela T, Hannuksela M, Mäkelä M, Terho EO: toim. Allergia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2009.
- ↑ Allergiatutkimukset, allergiavasta-aineet, ihopistokokeet, epikutaanitestit, altistuskokeet Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1907/2006 eur-lex.europa.eu. Viitattu 18.3.2025. (englanniksi)
