Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue. Se käsittää nykyisten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueet. Kymenlaakso on vanhaa historiallisen Uudenmaan maakunnan ja historiallisen Karjalan maakunnan rajaseutua[1]. Kymenlaakson kaupungeista Haminan voidaan katsoa kuuluneen Karjalaan.lähde? Viitteellisen Uudenmaan ja Karjalan historiallisen rajan voitaneen katsoa kulkeneen Kymijoessa.
Kaakkois-Suomen suurimmat kaupungit ovat Kouvola, Lappeenranta ja Kotka. Muita kaupunkeja ovat Hamina ja Imatra. Kaakkois-Suomessa on sijainnut useita tehdaspaikkakuntia, kuten Karhula, Vehkalahti, Myllykoski, Kuusankoski, Joutseno sekä Simpele.
Kaakkois-Suomi on viitteellisenä käsitteenä aiheuttanut sekaannusta kun Kymen vaalipiiri sekä Etelä-Savon vaalipiiri liittyivät Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi vuonna 2015[2]. Kaakkois-Suomena kielenkäytössä ja virallisissa yhteyksissä on totuttu kuitenkin pitämään nimenomaan vanhaa Kymen lääniä vastaavaa aluetta.[3][3][4][5][6][7][8][9][10][11]
Yleisradion Kaakkois-Suomen uutiset -ohjelmasarja kattaa uutiset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista.[12]
Suomen kielen kaakkoismurteita puhutaan Etelä-Karjalassa sekä Kymenlaakson Virolahdella ja Miehikkälässä.[13]
Alueen kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen kuntien alueella asuu yhteensä 298 480 henkilöä.[14]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen eteläosa on varsin alavaa Kymijoen laaksoa, jota reunustavat peltomaisemat. Myös meri ja saaristo antavat oman leimansa eteläiselle Kymenlaaksolle. Pohjoiseen päin mentäessä luonnosta tulee karumpaa ja mäkistä. Salpausselkä kulkee itä-länsi-suunnassa Kaakkois-Suomen läpi. Etelä-Karjalan luonto koostuu harjuista, korkeista mäistä sekä järvistä. Sekä Etelä-Karjalassa, että Kymenlaaksossa on myös paljon koskia, jotka ovat antaneet loistavat mahdollisuudet teollisuudelle.
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomessa on suhteessa muuhun maahan nähden melko paljon nähtävyyksiä.lähde?
Etelä-Karjala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saimaanharju ja Suur-Saimaa
- Nuijamaan rajakylä
- Imatrankoski ja Vuoksi
- Niskapietilän tie ja Haukkavuori Ruokolahdella
- Simpele ja Hiitolanjoki
- Uukuniemen luonnonnähtävyydet
- Lappeenrannan Linnoitus
Kymenlaakso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheiluseuroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), takakannen taskussa oleva kartta
- ↑ Itä-Suomen vaalipiirejä yhdistetään vuoden 2015 eduskuntavaaleihin Vaalit.fi. 11.4.2013. Oikeusministeriö. Arkistoitu 2.11.2014. Viitattu 9.2.2017.
- 1 2 Kaakkois-Suomen pintavedet Ymparisto.fi. Arkistoitu 15.1.2022. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Vesienhoito Kaakkois-Suomessa Ymparisto.fi.
- ↑ virheellinen osoite [ Kaakkois-Suomen ELY] ELY-keskus.
- ↑ Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit SDP.fi. Arkistoitu 17.1.2020. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ YLE Kaakkois-Suomi Yleisradio. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Kaakkois-Suomen poliisilaitos Suomen poliisilaitos.
- ↑ Kaakkois-Suomen ELY Kaakkois-Suomen ELYn Facebook-sivut.
- ↑ virheellinen osoite [ Kaakkois-Suomen vesienhoidontoimenpideohjelma] Ymparisto.fi.
- ↑ TE-keskus Kaakkois-Suomi TE-palvelut.fi.
- ↑ Yle Uutiset Kaakkois-Suomi areena.yle.fi. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ Kaakkoismurteet Erkki Savolainen. Arkistoitu 19.2.2020. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Tilastokeskuksen väestötilastot 2020 Tilastokeskus. Arkistoitu 13.7.2020. Viitattu 8.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Karjalan liitto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Etelä-Savon liitto
- Kymenlaakson liitto
