Griekan kieli (iče nimitetty: Ελληνικά - [eliniˈka]) on indoevrouppalazeh kielipereheh kuului yksi muailman vahnimis elävis kielizis. Sen kirjalline histourii on enämbi 3500 vuottu, mi luadiu sidä ainutluaduhekse objektikse kielitiedokunnale.
Toiči griekan kielen tsakounien, kappadoukien da pontoksen alamurdehii pietäh iččenäzinny kielinny. Nygöi nämmä alamurdehet ollah häviemäs. Griekan kirjukielel on läs 3,5 tuhattu vuottu. Eri vuozinnu rahvas paistih mykenen, muinasgriekan, vizantien da nygygriekan kielel. Nygygriekan kieldy muamankielenny pidäy 14 miljonua hengie. Enimät heis ollah griekkalazet. Vie Gretsies täl kielel paistah arumiinielazet, meglenorumiinielazet, čiganat, albuanielazet, slavjuanat sego muan pohjasalovehes eläjät islamalazet. Gretsies sego Kipran tazavallan griekkalazes ozas (sil on 63% suaren pindualua) nygygriekan kielel on valdivollizen kielen oigevustila.
