Mies katsoo lippalakkinsa alta ala-asteen luokkakuvaansa.
Katse pysähtyy yhden oppilaan kohdalle.
Oppilas on valokuvasta ainoa, jota Jeremias Jaakola, 24, ei koskaan kiusannut.
Jeremias uhkasi hakata oppilaalta hampaat kurkkuun
Wilma-merkintä
Peruskoulussa Jaakola teki toisten koulupäivistä helvettiä.
Heitti opettajaa höylällä. Repi syöpäsairaalta tytöltä huivin päästä. Teki pilkkalaulun lapsesta, jolla oli luomi keskellä otsaa.
Kohteeksi valikoituivat kaikki vähänkään normaalista poikenneet.
Tekemällä toisten poikkeavuuksista pilkkaa, hän harhautti katseen pois itsestään – ja omista heikkouksistaan.
– Purin pahan oloni kouluun. Minun olisi pitänyt hankkia apua, mutta takiani muut joutuivat hakemaan sitä.
Huomion nälkä ja puute
Jeremias Jaakolalle koulu oli kuin valtakunta.
Astuessa linnan porteista sisään, korvissa alkoi soida sisääntulomusiikki.
– Kuvittelin olevani suosituin ja koko mestan kuningas. En halunnut olla se, jolle nauretaan, vaan se, jonka kanssa nauretaan.
Hirmuhallitsijan roolin takana piileskeli kuitenkin toisenlainen poika.
Pelokas ja pahoinvoiva lapsi haki katseilta piilossa turvaa pehmoleluista. Turvattomassa ympäristössä kasvanut itähelsinkiläinen hankki kiusaamalla huomiota, jota vaille hän kotona jäi.
– Sain helpotusta pilkkaamalla heitä, jotka kävivät läpi samaa kuin minä, koska tiesin, miltä se tuntuu.
Kommentoi oppilaan vartaloa ikävästi uimahallissa
Wilma-merkintä
Psykologian professori Christina Salmivalli on tutkinut kiusaamisen motiiveja yli 30 vuoden ajan. Hänen mukaansa iso osa kiusaajista on suosittuja tai itse kiusattuja.
Tavallisesti suositut kiusaajat ovat hyvinvoivia ja korkea-asemaisia kaveripiirin hauskuuttajia, kun taas kiusatut kiusaajat kamppailevat alhaisen aseman ja mielen hyvinvoinnin kanssa.
Lähes kaikkia yhdistää kuitenkin sama motiivi: huomion ja vallan nälkä.
– Hyvä asema on ihmisen perustarpeita, se tuottaa statusmielihyvää. Joku nostaa asemaansa ystävällisillä toimilla, joku aiheuttamalla pelkoa.
Sympata vai poissulkea
Jeremias Jaakolasta on nurinkurista, ettei kiusaamisesta puhuta kiusaajan näkökulmasta.
– Kiusaaminen ei lopu vain hellimällä ja kuuntelemalla uhreja, Jaakola sanoo.
Usein kiusaajaa ei kuitenkaan haluta kuulla tai ymmärtää.
Christina Salmivallin mukaan suhtautuminen kiusaajiin on kahtiajakautunut. Joko heidät nähdään pahoina ja tuomittavina ihmisinä, joita on rangaistava, tai olosuhteiden uhreina, joilta on poistettava syyllisen taakka kokonaan.
– Meidän pitää ehdottomasti tuomita kiusaaminen, mutta yrittää samalla ymmärtää taustalla olevia syitä, Salmivalli tiivistää.
– Kehä vain jatkuu, jos kiusataan kiusaajaa, Jaakola lisää.
Heistä kummastakaan kiusaajaa ei saa sulkea keskustelusta pois. Kiusaajaa ymmärtämällä voitaisiin oppia, miksi joku kiusaa ja mitä sen lopettamiseksi voitaisiin tehdä.
– Siksi olisi siistiä, jos opettajalla olisi vähän kiusaajan mieli.
Vastuun viitta
Christina Salmivallista on myytti, ettei kiusaamista saada loppumaan.
– On tutkittu, että kun aikuiset puuttuvat jämäkästi ja oikealla tavalla, 96 prosenttia kiusaamistapauksista loppuu.
Ratkaisuna Jeremias Jaakola peräänkuuluttaa vakavampia seuraamuksia kiusaajille, kun taas Salmivalli kouluille ja kunnille.
Salmivallista kuntien tulisi joutua järjestämään riittävästi henkilökuntaa ja resursseja kouluille, ja koulujen keinoja kiusaamisen vastustamiseen. Hän muistuttaa, että lain mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Jeremias kaatoi oppilaan jalkapallopelissä
Wilma-merkintä
Jaakolasta on väärin, että kiusattu joutuu usein vaihtamaan koulua ja kärsimään seurauksista. Hänestä on tärkeää, että kiusaaja laitetaan opettajien, vanhempien ja kiusattujen taholta ymmärtämään tekojensa vakavuus.
– En tajunnut lapsena, että leikinlasku voi aiheuttaa trauman tai jopa tappaa.
Jaakola ei usko, että hän voi koskaan antaa tekojaan itselleen täysin anteeksi. Hän kokee, että kiusaaja elää hänessä aina.
– Se on jäänyt lihasmuistiin. Olen hyväksynyt, että se olen minä.
Siksi hän ei pyydä mahdollisuutta, anteeksiantoa tai unohtamista. Hän pyytää vain, että kiusaajia kuultaisiin, jotta kiusaaminen saataisiin loppumaan.
– Vaikka saisin vihaa, niin tärkeintä on antaa kasvot tälle asialle.
