Radioamat��ritoiminta on monipuolinen harrastus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Jonkun mielest� radioamat��riyhteyksien pit�minen saattaa olla kaikkein hauskinta, joku toinen taas pit�� radiosuunnistuksesta ja joku kolmas antennien, laitteiden tai jopa radioamat��risatelliittien rakentelusta. Mukana harrastuksessa on kaikenik�isi� aina koululaisista el�kel�isiin. Suomessa harrastajia on yli 5000, koko maailmassa kolme miljoonaa. Radioamat��riksi p��st�kseen on suoritettava p�tevyystutkinto.

Radioamat��rit l�hett�v�t usein toisilleen v�rikk�it� QSL-kortteja kuittaukseksi pidetyist� yhteyksist�.

• Lis�tietoa tutkinnoista ja tutkintoon opiskelusta
• Lista p�tevyystutkinnon vastaanottajista
• Lis�tietopyynt�
• Radioamat��riaiheisten termien selityksi�

Radioamat��rien vuosittainen suurtapahtuma on valtakunnallinen kes�leiri. Leirill� myyd��n muun muassa "kirppuja" eli k�ytettyj� laitteita.

Radioamat��ritoiminnan osa-alueita

Puheyhteydet

Radioamat��riyhteyksien pit�mist� puheella. K�yt�ss� voi olla kotiin tai kerholle rakennettu hyvin varustettu radioamat��riasema, autoon asennettu radioamat��rilaite tai suunnilleen matkapuhelimen kokoinen k�siradio. Laitteista, taajuuksista ja antenneista riippuen yhteydet voivat kantaa muutamista kilometreist� tuhansiin kilometreihin. Kaikkia maailman kieli� saa k�ytt��.

Pakettiradioyhteydet

Yhteyksi� voi pit�� my�s pakettiradion v�lityksell�. Pakettiradiossa tietokone on kytketty radiomodeemin v�lityksell� radioon. Tietokoneen n�pp�imist�ll� kirjoitettu teksti v�littyy vasta-asemalle radioaalloilla. Pakettiradioj�rjestelm�ss� on my�s postilaatikoita, joista voi k�yd� lukemassa viestej� ja joihin niit� voi j�tt��. Pakettiradio onkin tavallaan radioamat��rien versio internetist� ja s�hk�postista, paitsi, ett� koko j�rjestelm� toimii radion v�lityksell�.

S�hk�tysyhteydet

S�hk�tys on perinteinen ja viel�kin suosittu yhteydenpitomuoto. Kielitaidotonkin voi pit�� s�hk�tysyhteyksi� ulkomaille, sill� radioamat��reill� on k�yt�ss��n erityisi� s�hk�tyslyhtenteit�, joita k�ytet��n yhteyksiss�. Lyhenteet nopeuttavat yhteyden pitoa. S�hk�tys on my�s varma yhteysmuoto, sill� se ei ole yht� h�iri�herkk� kuin puheyhteydet ja sill� saa huonoissa olosuhteissa pidempi� yhteyksi�, kuin puheella.

Televisio

Radioamat��riyhteyksi� voidaan pit�� my�s TV-kuvia vaihtamalla. Maailmanlaajuisesti k�ytet��n pys�ytyskuvia (SSTV). Paikallisissa yhteyksiss� voi l�hett�� my�s liikkuvaa kuvaa (ATV).

Satelliittiyhteydet

Radioamat��reill� on omia satelliitteja. My�s suomalaisia radioamat��rej� on ollut mukana satelliittien rakennusty�ss�. Satelliittien kautta saadaan VHF-, UHF- ja SHF-taajuuksilla yhteys pidemm�lle kuin saataisiin muuten. Satelliittiyhteyksien pit�mist� varten tarvitaan k��ntyv�t suunta-antennit.

Kuun kautta pidett�v�t yhteydet

Ns. EME-ty�skentely (Earth-Moon-Earth). N�iss� yhteyksiss� radioaallot kimpoavat kuusta. T�m� lis�� yhteysv�li�, samoin kuin satelliittien v�lityksell� pidetyiss� yhteyksiss�. EME-ty�skentely on kuitenkin tarkempaa ja vaativampaa kuin satellittity�skentely.

DX-peditiot

Radiosuunnistus

Radiosuunnistuksessa kilpailija ei tarvitse radioamat��rin p�tevyystodistusta tai asemalupaa, sill� h�n ei l�het� mit��n. Radiosuunnistuksen idea on etsi� mets��n piiloitetut rastit eli radiol�hettimet oman vastaanottimen avulla. Radiosuunnistusta kutsutaan my�s kettujahdiksi.

Kilpailut

Kilpailuissa yritet��n saada mahdollisimman monta yhteytt� tietyss� ajassa. Kilpailuja j�rjestet��n l�hes joka viikonloppu. Niit� on muutaman tunnin kisoista aina pari vuorokautta kest�viin suuriin koitoksiin. Kilpailuja on sek� kansallisia, ett� kansainv�lisi�. Kilpailla voi yksin tai tiimiss�.

Second operaattorit

Kuka tahansa voi pit�� yhteyksi� yksitt�isen radioamat��rin tai radioamat��rikerhon asemalta radioamat��riasemasta vastaavan tai aseman omistavan radioamat��rin valvonnassa. Second operaattoreille j�rjestet��n my�s omia kilpailuja, esimerkiksi kerran kuukaudessa j�rjestett�v�ss� SRAL:n Peruskilpailussa on second operaattori-luokka. Second operaattoreilla on lis�ksi oma kohtaamispaikka radiotaajuuksilla. He tapaavat toisiaan lauantaisin noin klo. 15.30 taajuudella 3675 kHz.

Laitteiden rakentelu

Radioamat��reill� on oikeus rakentaa halutessaan itse omat laitteensa. Laitteiden ja antenneiden rakennusohjeita julkaistaan Radioamat��ri-lehdess� ja radioamat��riaiheisissa kirjoissa. Joillakin kerhoilla on omia rakennusprojekteja.

Radioamat��rikerhot

Suomessa on noin 170 radioamat��rikerhoa. Kerhoja on joka puolella Suomea, aina Helsingist� Inariin. Kerhot kokoontuvat yleens� yhten� iltana viikossa kerhoiltaan. Kerhoillassa jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia, kuullaan esitelmi�, rakennellaan laitteita, pidet��n yhteyksi� kerhon asemalta tai k�yd��n tutustumassa johonkin mielenkiintoiseen, radioamat��riaiheiseen kohteeseen. Jotkut kerhot toimivat aktiivisimmin kuin toiset ja eri kerhoissa on erilaista toimintaa. Useimmat kerhot pit�v�t my�s kes�isin oman leirin, jonka ohjelmassa on tavallisesti mukavaa yhdess�oloa ja radioamat��riaiheisia esitelmi�. Leirill� on my�s yleens� kerhon radioamat��riasema, jolta voi pit�� yhteyksi�. Monilta kerhoasemilta on mahdollista osallistua radioamat��rikilpailuihin. Jotkut kerhot ovat kokonaan erikoistuneet kilpailemiseen.

Johanna Pehkonen, OH2GAV pit��
k�siradiolla yhteytt� Porvoon vesitornista.
Kuva: Ernst "Eda" Ekstr�m, OH2LXB.