tunnusluku

Suomi

Substantiivi

tunnusluku (1-M)

1. aineiston muunnos reaaliluvuksi tai reaalilukujen vektoriksi, minkä tarkoituksena on tiivistää aineiston sisältämä informaatio havainnolliseen muotoon, tyypillisesti yhdeksi luvuksi

   Yrityksen omavaraisuusaste on tunnusluku.

2. salasanana käytettävä numerosarja, jolla kortin tms. käyttäjä todetaan tietyksi henkilöksi

   Unohdan aina automaattikorttini tunnusluvun.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪unːusˌluku/
• tavutus: tun‧nus‧lu‧ku

Etymologia

yhdyssana sanoista tunnus ja luku

Käännökset

1. aineiston sisältämän informaation tiivistävä luku

englanti: statistic, key figure

2. todentamiseen käytettävä numerosarja

englanti: PIN

Liittyvät sanat

Synonyymit

• avainluku
• tilastollinen tunnusluku

Aiheesta muualla

• tunnusluku Kielitoimiston sanakirjassa
• tunnusluku Tieteen termipankissa