Puhelinverkko

Perinteinen puhelinverkko (public switched telephone network - PSTN) muodostuu useista piirikytkentäisistä puhelinverkoista ympäri maailmaa. Alun perin järjestelmä muodostui analogisesta verkosta, jossa käsivälitteisesti ohjattiin keskuksien kautta puheluita tilaajien välillä. Nykyään verkon toiminnot on pääasiallisesti digitalisoitu ja automatisoitu.
Puhelinverkkojen toiminta on hyvin pitkälle säädeltyä ja standardisoitua. Tätä toimintaa ohjaavat Kansainvälinen televiestintäliitto ITU ja paikalliset regulaattorit, Suomessa Viestintävirasto.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset puhelinverkot muodostuivat puhelinlaitteiden välille vedetyistä johtimista. Puhelinverkkojen käyttö oli tällöin kuitenkin vielä varsin rajattua. Ajan myötä puhelimet yhdistettiin alueellisiin puhelinkeskuksiin ja keskuksia kytkettiin toisiinsa. Ajan mittaan järjestelmä kattoi kokonaisia kaupunkeja, maita ja maanosia. Ensimmäisiä automatisoinnin vaiheita oli puhelimen lähettämä pulssivalinta; katkomalla linjalla kulkevaa taajuutta laite kertoi keskukselle valittavan numeron. Tietotekniikan kehityksen myötä tietokoneet valjastettiin ohjaamaan puheluliikennettä, mikä johti siirtymiseen pois sähkömekaanisesta relekytkentäisestä välityksestä täysin digitaalisiin keskuksiin.
Suomessa tätä kehitystä luotsasi 1970-luvulla eteenpäin tuolloisen Televan Keijo Olkkola, jonka menestystarinaksi muodostui Euroopassa ensimmäinen täysin digitaalinen puhelinkeskus DX200[1].
Toimintatapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Puhelinverkon toiminta rakentuu yksinkertaisimmillaan päätelaitteesta (puhelin), joka on yhdistetty johtimella tilaajaverkon kautta puhelinkeskukseen, josta liikenne ohjataan haluttuun pisteeseen. Puheluliikennettä keskusten välillä ohjataan tavallisesti SS7-protokollan avulla.
Käytännössä nykyaikaisessa puhelinverkossa puhelinten välillä ei ole suoraa sähköistä yhteyttä, vaan puhelinyhteyttä välittävien laitteiden välillä puhelun tiedot siirretään muun tietoliikenteen tapaan pakettivälitteisesti. Pakettivälitteisessä verkossa tilaajan ja vastaanottajan välinen yhteys ei välttämättä kulje yhtä reittiä pitkin, vaan paketit voivat kulkea useita eri reittejä. Samalla reitillä voi myös kulkea samaan aikaan usean eri yhteyden paketteja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Automaattisten puhelinkeskusten historia. A. Kerola. Cs.helsinki.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)
