Nitriitti
Nitriitti on ioni NO2- tai typpihapokkeen (HNO2) suola.[1]
Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin NH4+) epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Ihmisen elimistö muuntaa lisäksi ravinnosta peräisin olevaa nitraattia nitriitiksi.
Nitriittiä joutuu juomaveteen myös vesijohdoissa ja vedenottamossa elävien bakteereiden tuottamana.
Elintarviketeollisuus käyttää elintarvikkeiden lisäaineena kaliumnitriittiä (KNO2,E 249) ja natriumnitriittiä (NaNO2, E 250).
Metabolia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veren nitriittipitoisuus nousee noin 2,5 tunnin kuluessa ruokailusta ja pysyy koholla seuraavat 24 tuntia.[2]
Ihmisen elimistö muuntaa ravinnosta peräisin olevaa nitraattia nitriitiksi, joka muuntuu edelleen typpimonoksidiksi (NO).[3] Noin kuusi prosenttia nautitusta nitraatista muuttuu syljen ja suussa olevien bakteerien aiheuttamien reaktioiden myötä nitriitiksi ja loppu muuntuu aktiivisuuden ylläpidon edellyttämäksi typpimonoksidiksi[4]. Nitriitistäkin muodostuu lopulta typpimonoksidia.[2]
Saanti ja saantisuositukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman terveysjärjestö suosittelee nitriitin enimmäispäiväsaanniksi 0,6-0,7 milligrammaa henkilön painokiloa kohti eli 42-49 milligrammaa 70-kilon painoiselle henkilölle. Suositus perustuu siihen, että nitrosoamiinien on raportoitu olevan yhteydessä esimerkiksi ruokatorvi-, vatsa- ja paksusuolen syövän esiintymiseen.[3] Suositus sisältää normaalin satakertaisen turvamarginaalin.[5] Nitriitin keskimääräinen saanti ruoasta on vain 1,2–3 milligrammaa päivässä[4].
Suomalaiset saavat nitriittiä eniten teollisesti prosessoiduista lihavalmisteita Esimerkiksi leikkeleihin, makkaroihin ja lihaan lisätään usein nitriittiä. Nitriittiä saadaan myös talousvedestä.[6] Kilo grillimakkaraa sisältää keskimäärin 20 milligrammaa nitriittiä ja lisäksi 34 milligrammaa nitraattia[6].
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myönteiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nitriitti parantaa ihmisen hapensaantia. Tämä johtuu siitä, että nitriitti vaikuttaa verisuonten pintakerroksen toimintaan.[7] Nitriitillä saattaa olla tämän vuoksi edullinen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin sekä verenpaineeseen.[4]
Kielteiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nitriittiä pidettiin aiemmin syöpäriskiä lisäävänä. Tämä johtui siitä, että nitriitin epäiltiin olevan osallisena elimistön reaktioissa, joissa syntyy syöpäriskiä lisääviä N-nitrosoyhdisteitä.[3] Nitriitin ja syövän yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista on saatu kuitenkin ristiriitaisia tuloksia.[4] Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan ravinnon sisältämän nitriitin ei ole osoitettu vaarantavan ihmisen terveyttä.[4]
Mahdollista syöpäriskiä voi vähentää nauttimalla nitriitin lähteitä sisältävillä aterioilla C-vitamiinipitoista ruokaa ja välttämällä paljon hemirautaa sisältäviä elintarvikkeita, kuten naudanlihaa ja maksaa.[8][9]
Nitriittejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isoamyylinitriitti (C5H11NO2) CAS-numero 110-46-3
- Isobutyylinitriitti (C4H9NO2 / (CH3)2CHCH2NO2) CAS-numero 542-56-3
- Kaliumnitriitti (KNO2) CAS-numero 7758-09-0
- Natriumnitriitti (NaNO2) CAS-numero 7632-00-0
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 330. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- 1 2 Nitraatti Urheilijan ravitsemus. 21.7.2020. Viitattu 8.3.2024.
- 1 2 3 Nitrate and Nitrite in Health and Disease. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6147587/
- 1 2 3 4 5 Linsha Ma, Liang Hu, Xiaoyu Feng & Songlin Wang: Nitrate and Nitrite in Health and Disease. Aging and Disease, 1.10.2018, 9. vsk, nro 5, s. 938–945. PubMed:30271668 doi:10.14336/AD.2017.1207 ISSN 2152-5250 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kasvisten nitraatit hyväksi terveydelle Turun Sanomat. 17.11.2009. Viitattu 6.3.2022.
- 1 2 Usein kysyttyä nitraatista ja nitriitistä Ruokavirasto. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Teksti: Martin Kreutzer: Punajuurta hapenoton hyväksi KUNTO PLUS. 23.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Elintarvikkeet (haku) fineli.fi. Viitattu 25.8.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Human Metabolome Database: Nitrite (englanniksi)
- Should we be concerned about the amounts of additives in our diet? (englanniksi)
