Keiko Fujimori
| Keiko Fujimori | |
|---|---|
.jpg) Fujimori vuonna 2026 |
|
| Perun presidentti | |
|
28. heinäkuuta 2026–
|
|
| Varapresidentti | Luis Galarreta Miki Torres |
| Edeltäjä | José María Balcázar |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. toukokuuta 1975 Lima, Peru |
| Kansalaisuus | perulainen |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Keiko Sofía Fujimori Higuchi (s. 25. toukokuuta 1975 Lima) on perulainen liikenainen ja presidentti heinäkuusta 2026 lähtien.[1][2] Hän johtaa Fuerza Popular -puoluetta (aiemmin Fuerza 2011). Fujimori edustaa Perun oikeiston populistista suuntausta fujimorismia.[3] Fujimori on kannattanut maahanmuuttajien karkottamista ”sosiaalisen vitsauksen poistamiseksi”. Hän kannattaa uusliberaalia politiikkaa ja yhdysvaltalaisia investointeja.[4]
Nuoruus ja opiskelu: nousu isänsä ensimmäiseksi naiseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keiko Fujimori syntyi Limassa 1975 perunjapanilaisille Alberto Fujimorille ja Susana Higuchille. Hän on pariskunnan vanhin lapsi, ja hänellä on kolme sisarusta. Keiko kävi koulua Limassa arvostetussa Colegio de los Sagrados Corazones Recoletassa. Toisen asteen jälkeen hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa Stony Brookin yliopistossa.[5]
Keikon isä Alberto Fujimori valittiin vuonna 1990 Perun presidentiksi. Alberto Fujimori onnistui nostamaan maansa taloudellisen romahduksen partaalla ja taistelemaan sisäistä turvallisuutta horjuttaneita terroristiryhmiä vastaan, mutta samaan aikaan hänen hallintoaan syytettiin ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Molemmista asioista Alberto Fujimori sai myöhemmin tuomion oikeudessa. Keiko Fujimori tuli poliittiseen valokeilaan, kun hänen äitinsä Susana Higuchi oli syyttänyt miehensä hallintoa korruptiosta ja eronnut myös tästä. Keiko Fujimorista tuli isänsä ensimmäinen nainen ja edusti 19-vuotiaana Bill Clintonin isännöimässä ensimmäisessä Amerikan valtioiden huippukokouksessa.[6]
Fujimori toimi usean vuoteen 2000 asti ensimmäisenä naisena ja johti tuona aikana muiden seremoniallisten vastuiden lisäksi kahta perulaista lastensäätiötä. Hän pystyi samalla myös jatkamaan opintojaan Yhdysvalloissa ja suoritti 1997 Bostonin yliopiston liiketaloudellisessa tiedekunnassa bachelor-tutkinnon. Fujimorin aika ensimmäisenä naisena päättyi, kun hänen isänsä pakeni marraskuussa 2000 Japaniin ja erosi tehtävistään [[faksi|lla.[5] Fujimorin opiskelujen kustantamiseen käyttämien rahojen alkuperä on ollut Perussa tutkinnan kohteena.[7]
Fujimori vetäytyi julkisuudesta hänen isänsä erottua. Hän jatkoi opintojaan ja suoritti vuonna 2002 master-tutkinnon Columbian yliopistossa. Hän tutustui Yhdysvalloissa myös tulevaan mieheensä Mark Villanellaan, joka on entinen armeijan eversti.[8][5]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kongressiin ja ensimmäiset presidenttiehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fujimori palasi Peruun, kun hänen isänsä pidätettiin 2005 ja hänen seuraajaansa järjestäytyivät Alianza por el Futuro -koalition alle. Fujimori nousi koalition johtohahmoiksi, ja hänet valittiin 2006 kongressiin.[5] Hän sai vaaleissa enemmän ääniä kuin kukaan muu ehdokas.[8] Fujimori oli kampanjoinut isänsä fujimorismin aatteen pohjalta. Hän yhdisti samoin tavoin vahvaa johtajuutta, konservatismia ja kovaotteista suhtautumista turvallisuuteen. Hän pyrki kuitenkin erottamaan ainakin retorisesti isänsä hallinnosta ja sen itsevaltiudesta, korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Fujimori oli kongressissa vangitun isänsä puolustaja, ja samalla hän onnistui vahvistamaan koalitiostaan todellisen poliittisen toimijan. Hän oli myös perustamassa sen pohjalta Fuerza 2011 -puoluetta.[5]
Fujimori pyrki ensimmäisen kerran Perun presidentiksi vuoden 2011 vaaleissa, ja hän kampanjoi erityisesti isänsä tukijoukoille. Hän pääsi toiselle kierrokselle, jossa hänen vastustajaan oli Ollanta Humala. Vaaleja käytiin hyvin polarisoituneessa ilmapiirissä, sillä vastakkain olivat hyvin erilaista poliittista näkökulmaa edustaneet ehdokkaat.[5] Fujimori oli muun muassa luvannut armahtaa isänsä, jos hänet valittaisiin presidentiksi huhtikuun 2011 vaaleissa.[9] Humala voitti Fujimorin toisella kierroksella noin kolmen prosenttiyksikön erolla.
Fujimori oli toisen kerran ehdokkaana vuoden 2016 vaaleissa. Hän sai ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta kärsi toisella kierroksella tappion Pedro Pablo Kuczynskille.[5] Kuczynski sai 50,1 ja Fujimori 49,9 prosenttia äänistä.[10] Kuczynski sai taakseen laajasti äänestäjiä, jotka vastustivat Fujimorin ehdokkuutta.[5]
Rahanpesusyytökset sekä kolmas presidenttiehdokkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fujimori joutui toisten presidentinvaaliensa jälkeen haasteisiin oikeuslaitoksen kanssa, sillä syyttäjät alkoivat tutkia sekä vuoden 2011 että vuoden 2016 vaalien rahoitusta. Hänen väitettiin saaneen tukea brasilialaiselta Odebrecht-yritykseltä, ja hänet asetettiin 2018 varmuusvankeuteen rahanpesusyytösten takia. Fujimorin puolue tuki samaan aikaan häntä yrittämällä erottaa tapausta tutkivaa ylintä syyttäjää.[5]
Vuonna 2021 Fujimoria vastassa oli vasemmistolainen Pedro Castillo. Fujimori hävisi vaalit vain 44 000 äänen erolla. Hän kehotti kannattajiaan kadulle ja väitti vaalit jotenkin varastetun. Tappio tiesi myös sitä että Fujimori joutui oikeuteen syytettynä rahanpesusta.[11] Perun perustuslakituomioistuin hylkäsi lopulta jutun, ja Fujimori pääsi keskittymään vuoden 2026 vaalien kampanjointiin.[5]
Presidentiksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2026 presidentinvaaleissa Fujimori oli toisella kierroksella vastakkain vasemmistolaisen Roberto Sánchezin kanssa. Fujimori voitti niukasti saatuaan 50,13 prosenttia äänistä.[12] Ero oli alle 50 000 ääntä kaikkiaan yli 18 miljoonasta. Fujimori astui virkaan 28. heinäkuuta 2026.[13] Hänen kaksi varapresidenttiään ovat Luis Galarreta ja Miki Torres.
Fujimori lupasi vaalikampanjassa parantaa Perun turvallisuustilannetta ja taistella rikollisuutta vastaan ”rautaisella nyrkillä”. Hän aikoi toteuttaa joitakin El Salvadorin presidentin Nayib Bukelen menettelytapoja ja rakentaa samantapaisen suurvankilan. Hän lupasi myös uudistaa yhteiskunnan tukipalveluja maaseudun aliravitsemuksen vähentämiseksi ja nostaa minimipalkkaa 15 prosentilla.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keiko Fujimori Higuchi Fundación CIDOB. Arkistoitu 2014. Viitattu 29.7.2023. (espanjaksi)
- ↑ Keiko Fujimori | Biography, Politics, Alberto Fujimori, Fuerza Popular, & Peru Election 2026 28.7.2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Rebaza, Claudia: She was a first lady at 19. Now she’s making her fourth attempt to win Peru’s presidency CNN. 7.6.2026. Viitattu 8.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Perulaiset äänestävät yhdeksännen presidenttinsä kymmenessä vuodessa Yle Uutiset. 7.6.2026. Viitattu 9.6.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Katie Angell: Keiko Fujimori Encyclopedia Britannica. 28.7.2026. Viitattu 30.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Claudia Rebaza: She was a first lady at 19. Now she’s one step closer to winning Peru’s presidency Encyclopedia Britannica. 30.6.2026. Viitattu 30.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Fiscalía reabre investigación a Keiko. LaRepublica.pe. 24.9.2009. Arkistoitu 24.5.2012. (espanjaksi)
- 1 2 Pohjola, Johanna: Vangittu Fujimori kummittelee Perun presidentinvaaleissa. Helsingin Sanomat, 9.4.2011, s. B 9.
- ↑ Perú: Fujimori dice que su hija será presidenta La Jornada. Viitattu 19.4.2009. (espanjaksi)
- ↑ Fujimori concedes defeat in Peru presidential election Al Jazeera. 11.6.2016. Viitattu 29.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Socialist Pedro Castillo confirmed as Peru's president after weeks-long vote count RT International. Viitattu 29.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Paananen, Tanja: Perun uudeksi presidentiksi on valittu oikeistolainen Keiko Fujimori Yle Uutiset. 29.6.2026. Viitattu 30.6.2026.
- ↑ Peru’s Keiko Fujimori wins presidential election, in latest victory for Latin American right The Guardian. 30.6.2026. Viitattu 30.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Keiko Fujimori is inaugurated as Peru's president following a narrow election victory 28.7.2026. NPR. Viitattu 30.7.2026. (englanniksi)
| Kansalliset | |
|---|---|
| Muut | |
